Vastakkain oleminen. Lapsen on helpompi harjoitella vaikeita sanoja, kun hän voi katsoa mallia aikuisen suunliikkeistä. Kun lapsi näkee kuinka sana muodostuu, on hänen helpompi tuottaa se itse.

Äänteellisesti yksinkertaisten sanojen käyttö. Helppojen ja yksinkertaisten sanojen (esim. pupu, puu, tutti, tatti) käytöstä ja harjoittelemisesta on hyvä lähteä liikkeelle ennen monimutkaisempien sanojen käyttöä, sillä ne ovat lapselle helpompia ja motivoivat siten puheentuottoon. Vinkki: Lottopelit.

Suulla muodostuvien äänien kokeileminen: hyräilyä, pörinää, lallattelua, sihinää jne.

Äänien matkiminen. Matkikaa esimerkiksi eläinten ja kulkuneuvojen ääniä suun alueen motoriikan harjoittelemiseksi.

Hidas ja rauhallinen puhe. Rauhoita vuorovaikutustilanteita ja anna lapselle aikaa puheilmaisun muodostamiseen. Kun puhe on hitaampaa, lapsella on enemmän aikaa muodostaa äänteille vaaditut motoriset liikkeet. Anna lapselle malli rauhallisesta puherytmistä.

Puhemallin antaminen. Toista lapsen tavoittelemia sanoja niiden oikeassa muodossa yhdessä puuhastelun tai leikin aikana. Lapsi oppii matkimalla, joten aikuisen antama puheen malli on erittäin tärkeä.

Riimitteleminen sanoilla hauskasti, esimerkiksi "tatti - patti", "sukka - kukka". Tämä auttaa lasta tiedostamaan sanoja ja innostaa tulemaan mukaan sanomiseen.

Lapselle puhuminen yksinkertaisin ilmauksin ja lauserakentein. 

Puhaltamisen ja imemisen harjoitteleminen vahvistaa suun alueen lihaksistoa ja eriytynyttä lihasten käyttöä. Puhaltakaa yhdessä saippuakuplia ja juokaa mehua tai jogurttia pillillä. Kokeilkaa eripaksuisia pillejä. Tärkeää molemmissa harjoituksissa on, että huulet ovat rennosti "tötteröllä".

Suun alueen motoriikan harjoitteleminen. Epäselvä puhe voi viitata eriytymättömään suun alueen motoriikkaan. Tätä voi harjoitella esim. kurottamalla kieltä nenää ja leukaa kohden sekä liikuttamalla kieltä suupielestä toiseen