Kuvat kommunikoinnissa

Lapsen puheen ja kielen kehitystä voidaan tukea käyttämällä kuvia puheen rinnalla. Jos lapsella ei vielä ole riittävästi sanoja käytössään, voi hän kuvasta osoittamalla nimetä asioita, pyytää haluamaansa tai tehdä valintoja. Lapsi voi esimerkiksi osoittaa haluamansa ruoan kuvaa jääkaapin oveen kiinnitetyistä kuvista. Leikkitilanteissa kuvat auttavat jäsentämään leikkiä: esimerkiksi lääkärileikissä aikuinen voi tulostaa erilaisia sairaalaan liittyviä kuvia, joiden avulla lapsi pystyy sanoittamaan leikkiään tai hakemaan ideoita leikkiin.

Kuvat helpottavat lasta siirtymätilanteissa, eli tekemisestä toiseen siirtymisessä, ja auttavat ennakoimaan sekä jäsentämään tulevaa toimintaa. Kuvien avulla lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan. Kuvatuesta on suurta hyötyä erityisesti niille lapsille, joilla on vaikeuksia keskittyä tai jotka ovat muuten vain vilkkaita. Kuvat voivat olla mitä tahansa mainoslehtisen kuvista valokuviin tai itse piirrettyihin kuviin.

Kuvien käyttöön ottaminen vaatii lapsen keskustelukumppanilta aktiivisuutta. Lapsi oppii puhumaan jäljittelemällä muita, hän tarvitsee siis mallin puheesta. Vastaavasti aikuisten tulisi käyttää kuvia oman ilmaisunsa ohella, jotta lapsi voi ottaa mallia myös kuvallisesta kommunikoinnista. Aikuisen mallin avulla lapsi oppii uuden tavan ilmaista itseään.

Materiaalia

  • Toimintataulu ruokailutilanteeseen. Toimintataulun kuvia osoittamalla voi konkretisoida puhuttua ilmausta. Lapselta voi esimerkiksi kysyä, näyttäen X:n kohdalla kyseistä kuvaa: "Haluaisitko [X] sinä [X] maitoa [X] vai mehua [X]?" tai "Onko puuro [X] sinusta hyvää [X?]", Kuvia osoittamalla lapsi voi myös ilmaista itseään ilman sanoja. Toimintatauluja voi rakentaa eri tilanteisiin, kuten vessassa käyntiin tai pukemiseen.

  • Kuvaviuhkat kotiin ja päiväkotiin. Kuvaviuhka kulkee helposti mukana, esimerkiksi avainnauhassa, erilaisissa tilanteissa. Sen sisältämien kuvien määrää voi muuttaa tai lisätä tarvittaessa. Kuvaviuhka voi toimia päivän mittaan kommunikoinnin tukena ja sen avulla voidaan osoittaa lapselle, mitä seuraavaksi tehdään.

  • Ensin-sitten. Ensin-sitten -taulun avulla lapselle voi jäsentää, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan tai keskustella tulevista tapahtumista. Taulun vasemmalle puolelle laitetaan kuvia siitä, mitä tapahtuu ensin ja oikealle, mitä tapahtuu sen jälkeen. Tarvittaessa taulun voi muuttaa myös pystysuuntaiseksi. Kun kuvan osoittama toiminto on tehty, voi kuvan kääntää piiloon tai ottaa pois.

  • Päiväjärjestys. Päiväjärjestystä voi käyttää jäsentämään päivän ohjelmaa ja toimintojen järjestystä. Leikkaa kuvat irti ja laita ne esimerkiksi pahviselle pohjalle tai seinälle siinä järjestyksessä kuin toiminnot tehdään. Päiväjärjestys voi olla joko vaaka- tai pystysuunnassa.

Papunetin kuvatyökalun avulla voit tulostaa yksittäisiä kuvia tai rakentaa toimintatauluja, kuvaviuhkoja tai päiväjärjestyksiä myös itse. Katso myös Papunetin kuvakommunikointi-ideat (pdf).

Yhteystiedot

Puheterapian neuvonta

Puh. 013 330 7834
Ma-to klo 11.30–12.30

Jonotiedustelut
Kuntoutuksen poliklinikka
Puh. 013 330 8032
Ma-to klo 8-15 ja pe klo 8-14

Puheterapeuttien yhteystiedot löydät henkilökunnan yhteystietohausta (esim. avainsanalla "puheterapeutti")
Henkilökunnan yhteystietohaku