Puhetta tukevalla ja korvaavalla kommunikoinnilla (AAC, Augmentative and Alternative Communication) tarkoitetaan kaikkia muita tapoja kommunikoida kuin puhetta. Yksinkertaisimmillaan AAC-keinoilla tarkoitetaan ihmisen ilmeitä ja eleitä sekä erilaisilla symboleilla tai merkeillä, kuten kuvilla tai tukiviittomilla, tapahtuvaa kommunikointia.

Pienet lapset käyttävät luonnostaan eleitä oman ilmaisunsa tukena opetellessaan puhumaan. Tällaisia eleitä ovat esimerkiksi käsien ylös nostaminen merkkinä toiveesta päästä syliin tai maitopurkin osoittaminen janon merkiksi. Kuvien ja tukiviittomien käyttö onkin luonteva keino vahvistaa lapsen puheen ja kielen omaksumista.

AAC-keinojen käyttäminen ei koskaan hidasta tai estä lapsen puheen ja kielen kehitystä, vaan päinvastoin tukee ja edistää sitä. AAC-keinojen käytöllä voidaan vahvistaa tyypillisesti etenevää kielen kehitystä, mutta niiden käyttöönotolla on erityisen suuri merkitys silloin, kun epäily puheen ja kielen kehityksen pulmista herää. Puhetta tukevia kommunikointikeinoja voidaan käyttää niin puheen ymmärtämisen kuin puheilmaisun tukena.

AAC-keinoja käytetään niin kauan kuin ne ovat tarpeen; vaikeammissa puheen ja kielen kehityksen häiriöissä niistä voi olla apua läpi elämän. Useimmiten kuvat ja viittomat jäävät pois käytöstä silloin, kun lapsi ymmärtää hyvin eri tilanteisiin liittyvää puhetta ja kykenee ilmaisemaan itseään riittävän selkeällä puheella.

Miten AAC-keinot edistävät lapsen puheen ja kielen kehitystä?

• Ovat luonteva jatke pienen lapsen luontaiselle kyvylle käyttää eleitä ja osoitella asioita.
• Auttavat lasta ilmaisemaan itseään ja ymmärtämään muita ihmisiä.
• Kannustavat lasta vuorovaikutukseen.
• Lapsi vapautuu, kun huomaa tulevansa ymmärretyksi muillakin keinoin kuin puhumalla. Tätä kautta puhuminen helpottuu ja lapsi innostuu kommunikoimaan rohkeammin.
• Kun aikuiset käyttävät kuvia tai viittomia puhuessaan lapselle, he hidastavat puhettaan ja korostavat lauseiden avainsanoja, jolloin lapsen on helpompi ymmärtää puhetta.
• Kehittävät lapsen sanavarastoa. Viittoma tai kuvan osoittaminen helpottaa uusien sanojen oppimista ja mieleenpalauttamista, kun kuullun lisäksi tukena on visuaalinen viesti.
• Kuva tai viittoma pysäyttää lapsen katsomaan puhujaa ja samalla kuuntelemaan sanan puhuttua muotoa. On tärkeää, että avainsanat viitotaan tai näytetään samanaikaisesti puheen kanssa.
• Tekevät puheen rytmin näkyväksi.
• Toimivat muistin tukena.
• Kun asiat saavat nimen kuvan tai viittoman muodossa, niistä voidaan keskustella yhteisellä kielellä. Tämä edesauttaa lapsen “ajattelun kielen” kehittymistä.

Kommunikaatio-ohjaus

Siun soten puheterapiapalveluissa työskentelee kommunikaatio-ohjaajia puheterapeuttien työparina. Tyypillisesti lapsi ohjautuu kommunikaatio-ohjauksen piiriin käytyään ensin puheterapeutin vastaanotolla, jossa tarve puhetta tukeville tai korvaaville kommunikointikeinoille on todettu. Puheterapeutti, kommunikaatio-ohjaaja ja perhe pohtivat tämän jälkeen yhdessä, miten lapsen kommunikointia voitaisiin parhaiten tukea.

Kommunikaatio-ohjaaja suunnittelee ja valmistaa tarvittavat materiaalit yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Lisäksi kommunikaatio-ohjaaja ohjaa materiaalien käytön asiakkaalle ja hänen läheisilleen sekä muihin arjen toimintaympäristöihin, kuten päiväkotiin. Kommunikaatio-ohjaus voi toteutua ennen puheterapian alkamista, puheterapian rinnalla tai puheterapian päättymisen jälkeen.

Kommunikaatio-ohjaajien yhteystiedot

Voit olla yhteydessä suoraan kommunikaatio-ohjaajaan, kun yhteydenottosi koskee olemassa olevaa asiakassuhdetta (ajan peruminen, siirtäminen, seurantakäynnin varaaminen tai tiettyä asiakasta koskeva konsultointi). Numeroon voi lähettää myös tekstiviestin. Uusien asiakkaiden ajanvaraukset kommunikaatio-ohjaukseen tapahtuvat hoitavan puheterapeutin kautta. Puhelinnumerot löytyvät oikealta Yhteystiedot-hausta.