varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen

Pienen lapsen (0–2 v.) puheen ja kielen kehityksen tukeminen

  • Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen

  • Läsnäolo. Suuntaa huomiosi ja katseesi lapseen. Katsele ja kuuntele lasta siten, että keskityt vain lapseen, etkä samalla puuhaa muuta.

  • Vuorovaikutukseen kannustaminen ja puheeseen houkuttelu. lapselle luontaisessa ja mieleisessä ympäristössä.

  • Runsas eleiden ja ilmeiden käyttö. Eleitä ja kehonkieltä käyttämällä sanat ja niiden merkitys jäsentyvät paremmin.

  • Lapsen vuorovaikutusaloitteiden huomiointi. Kiinnostu siitä, mistä lapsi on kiinnostunut.

  • Rauhallisten ja kiireettömien vuorovaikutustilanteiden luominen. Anna lapselle aikaa vastata sinulle hänen omalla tahdillaan.

  • Jäljittely. Matki lapsen toimintoja ja ääntelyä. Kohta lapsi innostuu matkimaan sinua. Matkikaa myös yhdessä esimerkiksi eläimien ja kulkuneuvojen ääniä.

  • Äänteellisesti yksinkertaisten sanojen käyttö. Lyhyet ja äänteellisesti yksinkertaiset sanat (esim. pupu, puu, tutti) ovat lapselle helppoja tuottaa ja houkuttelevat puheen tuottoon. Sanoista voi käyttää myös yksinkertaisempia muotoja esim. heppa ja hauva.

  • Nimeäminen. Nimeä aktiivisesti lapselle ympäristön asioita ja esineitä, etenkin niitä, joista lapsi on kiinnostunut.

  • Yhteinen arjen puuhastelu ja leikkiminen. Puuhastelun lomassa aikuinen voi sanoittaa ja kuvailla sekä lapsen toimintaa että omaa toimintaansa. Esimerkiksi kauppareissun aikana lapsen osoittaessa maitopurkkia, aikuinen voi sanoa: "Siinä on maitoa. Maitoa juodaan. Otetaanpa yksi purkki."

  • Ilmausten laajentaminen. Lisää lapsen ilmaukseen tietoa: esimerkiksi, jos lapsi sanoo "juna" voi aikuinen laajentaa sanomalla: "Niin, siinä on pieni sininen juna".

  • Puhemallin antaminen. Lapsen tuottamien sanahahmojen toistaminen oikeassa muodossaan puhemallin antamiseksi. Esimerkiksi jos lapsi sanoo "popo", voit toistaa lapsen tuotoksen: "Niin, siinä on hieno mopo".

  • Kysyminen vaihtoehdoin. "Otatko junan vai auton?". Tällöin lapsi saa välittömän puhemallin sanoista.

  • Kuvat ja tukiviittomat vuorovaikutuksen tukena. Esim. jääkaapin oveen kiinnitetyistä ruokakuvista lapsi voi osoittamalla ilmaista mitä hän haluaa syödä. Kuvan kautta uudet sanat tallentuvat nopeammin myös muistiin.

Yhteystiedot puheterapia

Yhteystiedot

Lasten puheterapian neuvonta
Puh. 013 330 7834
ma, ti ja to, pe klo 11.30–12.30

Aikuisten puheterapian neuvonta
Puh. 013 330 8556
ma klo 12-13

Puheterapian palvelusihteeri
(jonotiedustelut ja ajanvarausasiat)
Puh. 013 330 8032
ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–14

Puheterapeuttien yhteystiedot löydät sivuston haun avulla (esim. avainsanalla "puheterapeutti")
Henkilökunnan yhteystietohaku

somejako