Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten palvelustrategia on muuttumassa vuoden 2024 aikana konkretiaksi aluehallituksen linjaaman aikataulun mukaisesti. Hyvinvointialueella on käynnissä yhteistoimintaneuvottelut, joissa yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa käydään läpi palveluverkkoon ja hyvinvointialueen uudistusohjelmaan liittyvien muutossuunnitelmien vaikutukset henkilöstöön.

Yhteistoimintaneuvottelut alkoivat tammikuussa, ja neuvotteluissa on tähän mennessä käyty läpi neuvottelujen käytäntöjä sekä yleisiä, palvelussuhteisiin liittyviä muutosten toteuttamisen periaatteita. Kevään ja tulevan syksyn aikana neuvotteluissa edetään laajan palvelun sote-asemiin ja niiltä käsin tuotettaviin liikkuviin lähipalveluihin.

Henkilöstövaikutusten arvioinnin lisäksi muutosten toimeenpanon suunnitteluun liittyy myös päätöksen ennakkovaikutusten arviointi palvelun käyttäjien ja kuntien näkökulmasta. Palveluverkon toimeenpanon suunnittelussa edetään yksi laajan palvelun soteasema ja sen vaikutusalue kerrallaan. Kaikkia laajan palvelun sote-asemia koskeva etenemisjärjestys on parhaillaan valmistelussa.

Jokaista laajan palvelun sote-asemaa ja sen vaikutuspiiriin kuuluvaa aluetta koskeva palvelujen järjestämissuunnitelma käsitellään erikseen yhteistoimintaneuvotteluissa ja avataan sen jälkeen lausunnoille kunkin alueen kunnille sekä hyvinvointialueen lautakunnille ja vaikuttamistoimielimille. Päätös palvelujen järjestämisestä kullakin sote-asemalla ja sen vaikutusalueella tehdään vasta lausuntokierroksen jälkeen. Jos lausuntojen perusteella henkilöstövaikutukset muuttuvat, niistä neuvotellaan vielä ennen päätöksentekoa.

– Hyvinvointialueen johtamisessa keskitytään tänä vuonna palvelustrategian ja -verkon toimeenpanoon. Palvelujen uudistaminen on välttämätöntä, jotta pystymme tarjoamaan tarvetta vastaavat lähipalvelut kaikille pohjoiskarjalaisille ja saamme hyvinvointialueen toiminnan ja talouden tasapainoon lakisääteisessä ajassa. Keskeinen haaste sote-alalla on henkilöstön saatavuus, siksi meidän on otettava rohkeasti käyttöön uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja, hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen toteaa.

– Palveluverkon uudistaminen on monitahoinen kokonaisuus, joka vaatii huolellista valmistelua ja vuoropuhelua niin henkilöstön kuin sidosryhmienkin kanssa ennen kuin strategiat muuttuvat todellisuudeksi ja toimiviksi palveluiksi asiakkaille. Aluevaltuuston ja -hallituksen määräämä suunta ja askelmerkit etenemiselle ovat nyt olemassa, Leivonen jatkaa.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston hyväksymän palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman mukaan maakunnassa tulee olemaan seitsemän laajan palvelun sosiaali- ja terveysasemaa Ilomantsissa, Lieksassa, Liperissä, Kiteellä, Kontiolahdella, Nurmeksessa ja Outokummussa. Lisäksi Joensuun kantakaupungin alueelle on suunnitteilla yksi sote-palvelukeskus, joka tuottaa muun muassa digitaalisia palveluja koko maakuntaan. Laajan palvelun sote-asemilta käsin tuotetaan lähipalvelut kaikkiin kuntiin ja palveluverkkosuunnitelman mukaisiin taajamiin. Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa tulee jatkossakin olemaan kiinteä sote-palvelujen toimipiste. Lisäksi liikkuvia lähipalveluja voidaan tuottaa hyvinvointialueen tai kuntien muissa tiloissa tai tuoda niitä kuntalaisia lähelle muilla tavoin. Kunkin laajan palvelun sote-aseman suunnittelussa arvioidaan myös toiminnan vaatimia tilatarpeita ja käynnistetään neuvottelut kuntien kanssa.

Ensimmäisestä, Nurmeksen laajan palvelun sote-asemaa ja sen vaikutusaluetta, koskevasta palvelujen järjestämissuunnitelmasta neuvotellaan yhteistoimintaneuvotteluissa 7.3.2024. Palvelujen järjestämissuunnitelmasta viestitään yhteistoimintaneuvottelun jälkeen aikaisintaan seuraavana päivänä.

Tietoa palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta löydät verkkosivuiltamme osoitteesta www.siunsote.fi/palvelustrategia