Kun palveluja vielä kehitetään, on asiakkailta saatu palaute kullanarvoista. Palautteen kautta voidaan saada uusia ideoita siihen, kuinka palveluista kehitetään asiakkaan näkökulmasta vieläkin toimivampia. 

Kehitämme digitaalista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotinta, joka kokoaa yhteen paikkaan kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja ja toimintaa, eli niin sanottua hyte-toimintaa.

Vaikuttavan asiakastyön kehittämiseksi hyvinvointialueilla tarvitaan lisää tietoa siitä, miten mittareita hyödynnetään tällä hetkellä ja miten niitä voitaisiin hyödyntää aktiivisemmin tulevaisuudessa osana asiakastyötä.

Asiakas on arvokas tietolähde, joka osaa kertoa omasta näkökulmastaan, mikä palveluissa toimii ja mikä ei. Asiakkaan kuuleminen auttaa kehittämään palveluista asiakaslähtöisempiä.

Resurssien ohjaaminen kustannusvaikuttavaan toimintaan on kestävää. Kysymys on siitä, miten rajalliset resurssit saadaan ohjattu niin, että niistä saatava hyöty eli terveyshyöty on mahdollisimman suurta. On epäeettistä käyttää niukat resurssit toimintaan, jolla ei ole vaikuttavuutta.

Arjen kuntoutusta on kaikkea sitä, mitä arjessa tapahtuu ja miten yhdessä ollaan.Tärkeää on, että hoitotyöntekijät osaavat tukea jokaisessa olevia voimavaroja. Tämän kaltainen toimintatapa on mielestäni hoitotyön ydintä kaikissa ikäihmisten palveluissa.

Yhteisöllinen luovuus on kykyä nähdä mahdollisuuksien maailmaan. Uusien ratkaisujen löytäminen olemassa oleviin ongelmiin edellyttää luovuutta, ja juuri sitä hyvinvointialueilla nyt tarvitaan. Organisaation luovuutta voidaan tukea rakenteilla, lisäksi organisaatiokulttuurin on tuettava luovuutta: uudenlaisten ajatusten on oltava tervetulleita, eikä niiden esittäminen saa herättää epäonnistumisen pelkoa.

Ulkopuoliset paineet ja odotukset voivat vääristää kuvaan itsestämme. Sosiaalisen median luomat illuusiot täydellisestä elämästä vaikuttavat niin itsetuntoomme kuin myös itsemyötätuntoomme. Itsemyötätuntoa voi harjoitella.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on saatu hyvää kehitystä aikaiseksi yhteistyöllä eri organisaatioiden välillä. Mutta yhdessä tekemisen on onnistuttava myös organisaatioiden sisällä, muuten kehitys jää vajaaksi. Yhteistyön ja integraation puute ammattilaisten ja eri ammattiryhmien kesken on edelleen aito ongelma.

Häiriökysyntä on huono suomennos failure demand -käsitteelle, mutta kenties se on havahduttanut niitä, jotka eivät neutraalimpaan käsitteeseen olisi kiinnittäneet huomiota. Häiriökysynnästä tulee väkisinkin mieleen, että asiakkaan ja potilaan palvelutarve olisi häiriö, vaikka se kertoo pikemminkin organisaation häiriötilasta suhteessa perustehtävän toteuttamiseen eli asiakkaan palvelutarpeeseen vastaamiseen.

Kinestiikka on toimintamalli, joka perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen. Kinestiikan hyödyistä on sekä kokemus- että tutkimusnäyttöä. Miksi kinestiikka on kuitenkin niin hitaasti siirtynyt käytäntöön ja mitä asialle voisi tehdä?

Kokemusasiantuntijat hyödyttävät sekä samassa tilanteessa elävää toista ihmistä, että apua antavia ammattilaisia: Kokemusasiantuntija ei kilpaile tiedoissaan ammattilaisten kanssa, vaan täydentää ammattilaisten tietoa omalla kokemustiedollaan. Tietoa ja kokemusta yhdistelemällä löydetään uusia näkökulmia, jotka auttavat suunnittelemaan entistä parempia tapoja toimia.

Liikunnan terveysvaikutuksista puhutaan enemmän, mutta viime vuosina on ilmestynyt runsaasti tutkimusnäyttöä myös kulttuurin ja taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista.

Häiriökysyntä tarkoittaa ilmiötä, jossa asiakas saa väärää palvelua, ei saa lainkaan palvelua tai saa vain osittain sitä palvelua, jota hän on tullut hakemaan. Häiriökysynnän vähentämiseksi tärkeintä on lopettaa asiakkaan pompottelu ja koota asiakkaan tarvitsemat palvelut saman ”sateenvarjon alle”.

Aikuisten kollektiivinen velvollisuus on pitää huolta, että jokaisen lapsen oikeus hyvinvointiin - ja myös mielen hyvinvointi toteutuu. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhdessä tekemistä ja kollektiivista vastuunkantoa.

Vammaiset ovat maailman suurin syrjitty ihmisryhmä. Vammaisten ihmisten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja palveluiden saaminen eivät ole vielä täysin toteutuneet Suomessakaan.

Haasteellisina aikoina keskitytään liian herkästi katsomaan vain ongelmia, vaikka hyvinvointialueella tapahtuu myös paljon hyviä asioita! Tässä kirjoituksessa haluan tuoda esiin muutamia onnistumisia, joista olen itse iloinnut tämän syksyn aikana, ja joihin olen henkilökohtaisesti päässyt tutustumaan lähemmin.

Asiakkaiden, potilaiden ja läheisten antama palaute sekä heidän näkökulmansa ja huomiot hoidosta, ovat erittäin tärkeitä kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja toimintaa turvallisemmaksi ja laadukkaammaksi.

Kysymys on sekä asiakkaan laadukkaasta ja kokonaisvaltaisesta hoidosta, mutta myös sote alan veto- ja pitovoimasta.