Tarve olla osa jotakin ja tulla kuulluksi on ihmisille hyvin luontaista. Siihen tarpeeseen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle on perustettu osallisuusvaliokunta, joka kokoontui ensimmäisen kerran maanantaina 23. toukokuuta.

Osallisuusvaliokunta on Suomessa ainutlaatuinen, sillä muilla hyvinvointialueilla samanlaista toimielintä ei vielä ole. Sen tavoitteena on edistää hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuutta ja vaikuttamista hyvinvointialueen toimintaan.

Valiokunnan tehtävänä on muun muassa vastata osallisuusohjelman valmistelusta ja arvioinnista sekä seurata hyvinvointialueen strategian, palvelustrategian ja hyvinvointikertomuksen tavoitteiden toteutumista.

– Tärkeimpien tehtävien joukkoon kuuluu hyvinvointialueen asiakastyytyväisyyden seuraaminen ja asiakaspalautteen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden läpikäyminen. Tärkeää on myös kehittää osallistamismuotoja, puheenjohtaja Anu Huusko listaa.

Vaikuttamistoimielimilläkin edustus

Osallisuusvaliokunnassa on seitsemän jäsentä, lisäksi siihen on nimetty kaksi järjestöjen ja kolme kuntien edustajaa. Aluehallituksen ja vaikuttamistoimielinten nimeämillä edustajilla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Anu Huuskon lisäksi osallisuusvaliokuntaan kuuluvat Tuula Pakarinen (vpj), Tapani Nuutinen, Heikki Ahtola, Jukka Hirvonen, Niko Keronen ja Emilia Ihanus. Kuntia edustavat Sari Lempiäinen, Petri Pasanen ja Lasse Kirjavainen. Järjestöjen edustajat ovat Anne Pyykkönen ja Anni Pesonen. Petrus Ahtiala on mukana hyvinvointialueen nuorisovaltuustosta. Ensi viikolla valiokuntaan nimetään edustajat vielä vanhus-, vammais- ja lapsi- ja perheasiainneuvostoista.

Osallisuusvaliokunnan työ on niin varhaisessa vaiheessa, että Huuskon mukaan on luonnollista sen toiminnan vielä hakevan uomiaan.

– Meillä syntyi heti paljon ideoita, mitä strateginen asukasosallisuus voisi olla. Yksi ideoista oli, että puolueiden ryhmärahaa voisi käyttää asukasosallisuuden edistämiseen.

– Itse miettisin, miten osallisuuden lisääminen voisi auttaa hyvinvointialuetta parantamaan palveluita. Arjessahan on ratkaistavana hankalia ongelmia, jotka ovat limittyneitä toisiinsa. Miten pystytään paremmilla ja vaikuttavammilla palveluilla vastaamaan kaikkiin haasteisiin ja miten osallistaminen rakennetaan niin, että se myös vaikuttaa osana palvelupolkua?

Kumppanuusryhmältä vahva tuki

Kokouksessa koettiin tärkeäksi, että asukkaan ääni kantaa tulevalla hyvinvointialueella. Vaikuttamismahdollisuuksien ja -kanavien on oltava helppoja ja vaivattomia, eikä sellaista kokemusta saa syntyä, että palautteen antaminen olisi turhaa.

– Asukkaiden luottamus vahvistuu, kun hyvän ideansa voi tuoda esille ja ihminen kokee tulleensa kuulluksi, Huusko tietää.

Aivan tyhjästä osallisuusvaliokunnan ei tarvitse aloittaa laaja-alaista työtään, sillä myös hyvinvointialueen kumppanuusryhmä on ollut vahvasti mukana hyvinvointialueen valmistelussa. Sen tehtävänä on välittää organisaatioiden näkemyksiä valmistelun tueksi ja viestiä työn etenemisestä omille yhteisöilleen.

Kumppanuusryhmän jäsenet edustavat kuntia, järjestöjä, elinkeinoelämää, oppilaitoksia, Siun sotea ja muita sidosryhmiä.

– Se on laaja porukka, joka tuo omaa tietämystään taustaksi. Osallisuusvaliokunnan pitää osata hyödyntää kaikki se tieto, mikä on käytettävissä. Valiokunnassa taas on monipuolista porukkaa, ja ihmiset uskaltavat kertoa omia näkemyksiään. Aineksia on, ne vain pitää saada johdettua ja koordinoitua, Anu Huusko sanoo.