Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli kokouksessaan 13. kesäkuuta hyvinvointialuejohtajan esityksen palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta. Aluehallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen, jota esittelijä täydensi kokouksen aikana. Palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta päättää lopulta aluevaltuusto 22. kesäkuuta.

Aluevaltuuston päätettäväksi lähtevässä esityksessä maakunnassa olisi tulevaisuudessa seitsemän laajan palvelun sote-asemaa, joilta käsin toteutetaan liikkuvat lähipalvelut kaikkiin niihin kuntiin, joissa laajan palvelun sote-asemaa ei ole. Näitä kuntia ovat Heinävesi, Juuka, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Esitys sisältää lisäksi Joensuussa sijaitsevan ns. sote-palvelukeskuksen, joka vastaisi laajan palvelun sote-asemaa, mutta palvelisi tietyissä asioissa koko maakuntaa.

– Palvelustrategian ja palveluverkon valmistelu on ollut erinomaisen hyvää, tästä suuret kiitokset virkakunnalle. Nähdäkseni meillä Pohjois-Karjalassa päätöksenteon pohjaksi laaditut aineistot ovat valtakunnallisessa vertailussakin ainutlaatuisen laajat ja perinpohjaiset, kiittää aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen.

– Palvelustrategia on yksi tärkeimmistä päätöksistä hyvinvointialueemme tulevaisuudelle ja myös pohjoiskarjalaisille ihmisille, ja siitä pitääkin käydä vilkasta keskustelua. Aluehallituksen pöydän ympärillä kävimme monipuolista ja konsensukseen pyrkivää dialogia, jossa korostui erityisesti lähipalvelujen turvaaminen. Tärkeää on, että päädyimme lopulta yksimieliseen ratkaisuun, Mustonen jatkaa.

Liikkuvalla lähipalvelulla tarkoitetaan palvelua, joka järjestetään asukkaiden tarpeita vastaavasti tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa ja toimintamalleilla. Liikkuvat lähipalvelut tarkoittavat esimerkiksi ammattilaisen vastaanottoa tiettyinä viikonpäivinä toimintaan soveltuvissa tiloissa, rokotustapahtumia, monipalveluautoa sekä vaikkapa kouluille ja ikäihmisten asumispalveluihin vietäviä hammashoidon palveluja.

Hyvinvointialueen palvelustrategian keskeisiä päämääriä ovat talouden tasapainon sekä henkilöstön riittävyyden varmistaminen, mutta yhtä aikaa palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja oikea-aikaisuuden parantuminen.

– Palvelustrategia ja palveluverkkosuunnitelma on laadittu koko maakuntaa ajatellen, suunnitelmien taustalla on tarkat laskelmat kunkin alueen eri ikäisten asukkaiden palvelutarpeista. Palvelut määrittyvät kaikille yhdenvertaisten laskentaperusteiden ja kriteerien mukaisesti. Palvelujen tuotantotavat vaihtelevat digitaalisista palveluista laajan palvelun sote-asemilla annettaviin palveluihin ja lähelle asukkaita vietäviin lähipalveluihin, avaa hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen valmistelun lähtökohtia.

– Pitkien välimatkojen ja ikääntyvän väestön maakunnassamme lähipalvelut ovat todella tärkeitä. Siksi palvelustrategiassa on haettu entistä monipuolisempia tapoja tuottaa nämä palvelut. Esimerkiksi digitaalisia palveluja lisäämällä pystytään vapauttamaan vastaanottoaikoja niille, jotka eivät voi digipalveluja käyttää. Laajan palvelun sote-asemilta käsin toteutetut liikkuvat lähipalvelut voivat jopa lisätä tiettyjen palvelujen saatavuutta haja-asutusalueilla, Leivonen perustelee.

Henkilöstön riittävyys ja työhyvinvointi ovat olleet suunnittelun keskiössä ja vaikuttaneet eniten siihen, millainen palveluverkko maakuntaan on mahdollista toteuttaa. Palvelustrategia ja -verkko vaikuttavat olennaisella tavalla hyvinvointialueen mahdollisuuteen saada toiminta taloudellisesti kestävälle pohjalle lakisääteisessä määräajassa.

Organisaatiorakennetta ja johtamista tarkastellaan palvelustrategian rinnalla

Palvelustrategian ja -verkon rinnalla hyvinvointialueella on tarkasteltu myös hyvinvointialueen nykyisen organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän toimivuutta. Tavoitteena on, että organisaatiorakenne ja johtaminen tukevat mahdollisimman hyvin strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä palveluverkon ja palvelujen tuotantotapojen uudistamista. Arviointityössä on mukana ulkopuolinen asiantuntijataho, joka tuottaa muun muassa haastattelujen sekä vertailutiedon pohjalta havaintoja sekä konkreettisia kehittämisehdotuksia nykyisen rakenteen sekä johtamisjärjestelmän uudistamiseksi.

Tarkastelun kohteena ovat hyvinvointialueen nykyinen toimialuejako erityisesti yhteisten palvelujen osalta. Tavoitteena on, että mahdolliset muutostarpeet ovat selvillä elokuun loppuun mennessä ja muutokset voisivat astua voimaan vuoden 2024 alussa.

Aluehallituksen pöytäkirja julkaistaan huomenna 14.6. ja aluevaltuuston esityslista torstaina 15.6. hyvinvointialueen Dynasty-tietopalvelussa: http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_handlers&id=

Tietoa palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman valmistelusta verkkosivuillamme: www.siunsote.fi/palvelustrategia