Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen paloturvallisuuden valvontatilastot vuodelta 2023 ovat valmistuneet. Palotarkastajat tekivät yhteensä 1 990 tehtävää vuoden aikana.

– Erikoiskohdevalvontakäyntejä tehtiin 428, ikäihmisten koteihin tehtyjä turvallisuuskatselmuksia tehtiin 358 kappaletta ja muuta valvontaa lopu 1204, luettelee riskienhallintapäällikkö Janne Halonen. Tämä on reilusti yli tavoitteen. Lisäksi maakunnan asukkaat palauttivat paloturvallisuuden itsearviointeja pelastuslaitokselle yli 1 500 kappaletta. Erikoiskohteilla tarkoitetaan yrityksiin, tuotanto- ja liiketiloihin, hoito- ja oppilaitoksiin sekä eläinsuojiin tehtyjä tarkastuskäyntejä. Muu valvonta puolestaan pitää sisällään lausunnot, pyydetyt palotarkastukset, käyttöönottokatselmukset sekä muut valvontasuoritteet, joita ei voida ennakkoon suunnitella.

Lisäksi pelastuslaitoksen lakisääteinen turvallisuusviestintä ja -koulutus tavoitti vuoden aikana 27 301 maakunnan asukasta.

Toimivien palovaroittimien määrä huolestuttaa

Reilu kolmannes tulipaloista oli ihmisen toiminnasta johtuvia. Rakennuspaloissa vain 45 prosentissa asunnoista on löytynyt palovaroitin ja näistä vain puolessa varoitin oli toimiva.

–Tämä on huolestuttavaa, tuumaa riskienhallintapäällikkö Janne Halonen.

Suomen pelastusalan keskusjärjestö suosittelee sijoittamaan palovaroittimen jokaiseen makuuhuoneeseen ja eteiseen. Näin mahdollinen tulipalonalku huomataan ajoissa, vaarassa olevat ehditään pelastaa ja palo kenties jopa sammuttaa.

Vastuu palovaroittimista siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle

Palovaroittimia koskevat vastuut muuttuvat 1.1.2026 alkaen, kun palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus siirtyy huoneiston haltijalta eli asukkaalta rakennuksen omistajalle. Majoitus- ja hoitolaitoksissa palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvoitteet säilyvät nykyiseen tapaan toiminnanharjoittajalla. Tulevat muutokset kohdistuvat erityisesti asunto-osakeyhtiöihin ja vuokrataloyhtiöihin.