Seinällä on nastoilla kiinnitetty Fingerpori-sarjakuva, jossa asiakkaalle kerrotaan puhelinpalvelussa olevan ruuhkaa. Taiteilija Pertti Jarlan mustaa huumoria tihkuvassa piirroksessa lankapuhelinta kohti rynnii useita halukkaita asiakaspalvelijoita, eivätkä he siksi onnistu vastaamaan puheluun ajoissa.

Sarjakuva kertoo tietysti enemmän Tohmajärven terveysaseman työntekijöiden kollektiivisesta huumorintajusta kuin henkilöstön riittävyydestä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Mutta moni seikka Tohmajärvellä puhuu sen puolesta, että jotain siellä tehdään oikein. Tällä hetkellä kaikki hoitajavakanssit ovat täynnä, opiskelijat viihtyvät, työpaikassa tuntuu piisaavan pitovoimaa – ja käytävillä helähtelee nauru tuon tuosta.
Vierailija pystyy varauksetta aistimaan työn ilon.

- Täällä saa olla avoimesti oma itsensä. Olemme tukeneet toinen toisiamme, kun elämän varrelle on sattunut huolia. Iloja ja suruja on jaettu, terveyskeskussairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja Maija Väänänen kertoo.

- Saa myös olla puhumatta, ja muut ymmärtävät, sairaanhoitaja Piia Bergman lisää.

Vaikka ydinjoukko on pysynyt samassa työpaikassa pitkään, tohmajärveläisen työyhteisön jäseneksi pääsee kivuttomasti juuri sellaisena kuin sattuu olemaan.

- Meillä on hyvin avoin mieli ottaa uusia ihmisiä vastaan. Jos tulee uusi työntekijä, hänet otetaan huomaan heti. Monesti opiskelijat kertovat, että tänne on helppo tulla, kun taas joissain paikoissa on saattanut tulla ulkopuolinen olo, Väänänen tietää.

Vetovoimasta kertoo sekin, että useat opiskelijat ovat valmistuttuaan jääneet harjoittelupaikkaansa töihin.
Henkilöstö pitää erityisenä voimavaranaan sitä, että toimeen tartutaan yhdessä eikä takerruta siihen, mitä kenenkin tittelissä lukee. 

- Kun nähdään, että tilanne on päällä, kaveria ei jätetä, lähihoitaja Ulla Kettunen vakuuttaa.

Työhyvinvointi on monen osatekijän summa

Tohmajärvellä on selvästi sisäistetty aikaa sitten se, mikä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen uudessa strategiassa on dokumentoitu tavoitteeksi: henkilöstön työhyvinvoinnin ja riittävyyden varmistaminen on erittäin tärkeää.

- Ajattelen niin, ettei palveluja ole ilman hyvinvoivaa henkilöstöä, hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen toteaa.

Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa auttaa asiakkaita ja tehdä työtään tuloksellisesti. Työhyvinvointi on monen osatekijän summa.

- Siihen vaikuttavat työn määrä, työolosuhteet, lähijohtaminen, työyhteisön toimivuus, viestintä ja moniammatillinen yhteistyö sekä se, kokeeko työntekijä olevansa arvostettu osa yhteisöä, Leivonen listaa.

Työnantajan tehtävä on huolehtia, että työn tekemisen olosuhteet ovat kunnossa ja työympäristö turvallinen. 
Leivonen muistuttaa, että työntekijä itsekin kantaa vastuuta työyhteisönsä hyvinvoinnista. Sillä, miten kohtelee muita, on valtava merkitys. Lisäksi oma terveydentila ja osaaminen vaikuttavat työn mielekkyyteen.

- Sote- ja pelastusalalla työ on usein fyysisesti ja psyykkisesti raskasta. Osaamisesta syntyy työn imu silloin, kun ihminen nauttii työstään, hallitsee työtehtävät ja voi kehittyä ammattilaisena. Oman työn kokeminen merkitykselliseksi on tärkeää ihan jokaiselle riippumatta siitä, missä työtehtävässä työskentelee.

Leivonen sanoo, että hyvinvointialueen työpaikkojen on onnistuttava myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa. Parhaimmillaan työ ja muu elämä toimivat toistensa voimavaroina.

Ytimessä ihmisten arvostaminen

Kirsi Leivonen puhuu mielellään lean-johtamisesta, jonka ytimessä on ihmisten arvostaminen. Lean-mallissa toivotaan työntekijöiden tuovan omia ideoitaan työyksikön kehittämiseen.

- Heitä kuullaan ja heidän ideoistaan ollaan kiinnostuneita. Leanissa ajatellaan, että tekijät tuntevat parhaiten työnsä ja ovat asiantuntijoita sen kehittämisessä. Yksiköissä voidaan kokeilla vaikka pieniäkin uudistuksia yhdessä työntekijöiden kanssa. Monesti arkipäiväisillä asioilla työ saadaan yhdessä sujuvammaksi, eikä esimerkiksi epäselvien ohjeiden takia tule turhaa kuormitusta.

Arjen toimivuutta parantavat usein niinkin yksinkertaiset asiat kuin tavaroiden oikea järjestys ja selkeä työnjako.
Tänä päivänä myös tunnejohtamisesta puhutaan paljon. 

- Tutkitusti työhyvinvointia lisää se, jos työntekijältä kysytään, miltä suunnitelmat hänestä tuntuvat ja mitä ajatuksia ne herättävät. Silloin hän tulee kuulluksi eikä muutoskaan tunnu niin vaikealta, kun asioita on mietitty yhdessä etukäteen.

Oikeus hyvään johtamiseen

- Henkilöstöllä on oikeus hyvään johtamiseen, Kirsi Leivonen huomauttaa.

- Lähijohto kuuntelee, auttaa, rohkaisee, valmentaa ja kannustaa. Se on tavattoman tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. Ei pidä unohtaa, että myös lähijohdon jaksamisesta on pidettävä huolta.

Loka-marraskuun aikana käynnistyy Mitä siulle kuuluu -työhyvinvointikysely, jonka tulokset toimivat lähtötason mittarina hyvinvointialueen käynnistyessä ensi vuoden alussa.

- Toivon kaikkien työntekijöidemme vastaavan kyselyyn, sillä sen tulosten perusteella laaditaan työhyvinvoinnin edistämiseksi konkreettiset tavoitteet, joiden toteutumista tullaan mittaamaan. 

Tavoitteet saavutetaan hyvinvointialuejohtajan mukaan parhaiten yhdessä tehden, kuten hyvinvointialuestrategiaankin on sanatarkasti kirjattu.
Kuulostaa samanlaiselta ohjenuoralta kuin Tohmajärven terveysasemalla, jossa kaveria ei jätetä.