Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden tilinpäätös ja toimintakertomus on valmistunut. Hyvinvointialueen vuoden 2023 tilikausi päätyi 22,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Hyvinvointialueiden asukaslukuun suhteutettuna talouden alijäämä on maan pienin, kun HUSia ja Helsingin kaupunkia ei oteta huomioon.

– Hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi oli monin tavoin haastava, mutta toiminta, talous ja henkilöstötyytyväisyys kestävät kyllä hyvin kansallisessa vertailussa, hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen toteaa.

Kansalliset sote-alan palkkaratkaisut, ikääntyneiden asumispalvelujen hintojen korotukset ja hyvinvointialueindeksiä huomattavasti suurempi yleinen kustannustason nousu olivat keskeisiä syitä, jotka veivät tuloksen alijäämäiseksi. Henkilöstön saatavuuden haasteiden takia ostopalvelujen vähentämisessä ei onnistuttu suunnitellusti ja vuokratyövoiman käyttö oli ennakoitua suurempaa. Kulukehitystä pystyttiin kuitenkin hillitsemään 26 miljoonan euron suuruisella talouden tavoiteohjelmalla, jota ilman alijäämä olisi ollut huomattavasti suurempi.

Hyvinvointialueen toimintatuotot olivat 125,2 miljoonaa euroa ja toimintakulut 888 miljoonaa. Toimintakate oli näin 762,8 miljoonaa euroa negatiivinen, ja valtion rahoituksen sekä rahoituserien jälkeen vuosikate muodostui 8,7 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Valtionrahoituksen yhteissumma oli 756,1 miljoonaa euroa, joka oli noin 83 % hyvinvointialueen kokonaistuloista.

Vuoden 2023 lopussa hyvinvointialueen henkilöstömäärä oli 8 083. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta 303 henkilön verran. Henkilöstömäärän kasvu johtuu pääasiassa opiskeluhuollon henkilöstön siirtymisestä hyvinvointialueelle ja henkilöstömitoitusten kasvusta sosiaalipalveluissa.

Hyvinvointialue aloitti toimintansa lähes 820 miljoonan euron budjetilla, mikä oli 59 miljoonaa euroa suurempi kuin viimeisin kuntayhtymäajan talousarvio. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on tarveperusteinen, mutta rahoitus korjaantuu vasta vuonna 2025 jälkikäteistarkistuksen myötä.

– Rahoitus kasvoi viime vuonna, muttei vastannut maakuntamme väestön keskimääräistä huomattavasti suurempaa palvelutarvetta. Rahoitusmalliin sisältyvä pysyvä siirtymätasaus myös leikkaa tällä hetkellä yli 60 miljoonaa euroa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtionrahoitusta. Tämä rahoitusmallin epäkohta asettaa pohjoiskarjalaiset pysyvästi eriarvoiseen asemaan palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden suhteen verrattuna muihin alueisiin, Leivonen muistuttaa.

Hyvinvointialueiden rahoituslainsäädännön mukaan talouden on oltava tasapainossa vuoden 2026 lopussa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella keskeisiä toimenpiteitä talouden ja toiminnan tasapainottamiseksi ovat palvelustrategian ja -verkon toimeenpano sekä strategiseen uudistusohjelmaan sisältyvä talouden tavoiteohjelma.

Vuoden 2024 talousennuste alijäämäinen

Hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvio on laadittu 15 miljoonaa euroa alijäämäiseksi lakisääteisiin palveluihin tehtävien panostusten vuoksi. Helmikuun talousennusteen perusteella alijäämää on kertymässä 10 miljoonaa euroa enemmän. Merkittävimmät ylityspaineet ovat palvelujen ostoissa ja työvoiman vuokrauksessa sekä lomapalkkavelan kehityksessä. Sen sijaan palkkaharmonisoinnin vaikutukset kustannuksiin ovat toteutumassa ennakoitua pienempinä.

Uudistusohjelmalla tavoiteltujen 10 miljoonan euron säästöjen toteutumisessa on myös haasteita, ja hyvinvointialueella on ryhdytty etsitään uusia keinoja talousarviossa pysymiseksi. Uudistusohjelma kattaa hyvinvointialueen talousarviosta vain 2–3 %, joten niin sanotun normaalitoiminnan pysyminen talousarviossa on keskeistä kuluvan vuoden talouden hallinnassa.

Tilinpäätös on julkaistu aluehallituksen 27.3.2024 kokouksen esityslistalla Siun soten Dynasty-verkkopalvelussa. Aluevaltuusto päättää tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksymisestä kesäkuussa.