Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten palveluverkkosuunnitelman toimeenpano on käynnistymässä ensimmäisenä Nurmeksen ja Juuan alueella. Palveluverkon toimeenpanoon liittyvät muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstöön käydään läpi yhteistoimintaneuvotteluissa. Neuvottelut etenevät yksi laajan palvelun sote-asema ja sieltä käsin tuotettavat liikkuvat lähipalvelut kerrallaan.

Neuvotteluissa 7. maaliskuuta käsiteltiin suunnitelmia Nurmeksen ja Juuan palvelujen järjestämisestä. Neuvottelussa käytiin läpi yleisesti palveluverkkosuunnitelman taustoja ja tarpeita muutokselle sekä Nurmeksen ja Juuan nykyisiä palveluja. Neuvotteluja jatketaan Nurmeksen ja Juuan alueen osalta maanantaina 18.3.2024 järjestettävällä toisella neuvottelukerralla. Asiasta viestitään neuvottelujen jälkeen aikaisintaan seuraavana päivänä.

Jokaisen seitsemän laajan palvelun sote-aseman alueen palvelujen järjestämissuunnitelma lähetetään lausunnoille yhteistoimintaneuvottelujen aikana. Lausunnot pyydetään kunkin alueen kunnilta sekä hyvinvointialueen lautakunnilta ja vaikuttamistoimielimiltä. Päätös palvelujen järjestämisestä kullakin sote-asemalla ja sen vaikutusalueella tehdään vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Palvelut perustuvat väestön tarpeisiin – sairastavuuteen peilaten Pohjois-Karjala on väestömääräänsä suurempi maakunta 

Aluevaltuuston kesäkuussa 2023 hyväksymässä hyvinvointialueen palvelustrategian keskeisenä ajatuksena on se, että palvelut perustuvat paikalliseen ja alueelliseen palvelutarpeeseen. Perusterveydenhuollon palvelutarvetta peilataan sairastavuusindeksiin, ei suoraan väestömäärään. Pohjois-Karjalassa on reilut 162 000 asukasta. Koska Pohjois-Karjalan väestön sairastavuus on korkeampaa kuin valtakunnassa keskimäärin, tarvitaan palveluja enemmän kuin pelkän väestömäärän perusteella voisi olettaa:

- Käytännössä hyvinvointialueen täytyy suunnitella tuottavansa Pohjois-Karjalassa palveluja yli 195 000 hengen väestömäärälle, kun sairastavuudesta johtuva palvelutarve otetaan huomioon, henkilöstöjohtaja Pirjo Manninen havainnollistaa.  

Lähtökohtana on ollut myös se, että laajan palvelun sote-asema olisi korkeintaan 40 minuutin ajomatkan päässä 95 prosentille pohjoiskarjalaisista. Laajan palvelun sote-asemia on seitsemän, joista kunkin väestöpohja on noin 10 000–15 000 asukasta. Laajan palvelun sote-asemien palveluvalikoima on pääasiassa yhtenäinen, samoin perusaukioloajat. Perusterveydenhuollon osastohoito, kuvantamispalvelut ja ns. kivijalassa toimivat hammashoitolat on suunniteltu keskitettävän laajan palvelun sote-asemille. Alueelliset tarpeet ja erityispiirteet kuitenkin otetaan huomioon. Kaikissa niissä kunnissa, joissa ei ole laajan palvelun sote-asemaa, on jatkossakin sote-palvelujen kiinteä toimipaikka. 

Laajan palvelun sote-asemilta tuotetaan liikkuvat lähipalvelut lähialueelle. Liikkuvia lähipalveluja toteutetaan usealla eri tavalla. Laajan palvelun sote-asema on työyhteisö myös liikkuvalle henkilöstölle, jolloin muun muassa työyhteisön tuki, mentorointi, konsultaatiot ja sijaistukset pystytään järjestämään helpommin.