Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran, sanotaan. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten sairaalapalveluissa palvelujohtajana aloittaneelle Jukka Heikkiselle keskussairaala ja maakunta jäivät pysyvästi mieleen jo alkumetreillä. Hän muutti yli 30 vuotta sitten Oulusta Joensuuhun. Muutto pelotti aluksi, koska Pohjois-Karjala oli vieras.

Pohjois-Karjalan keskussairaala teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Se alkoi jo ensimmäisestä puhelinsoitosta. Pohjois-Karjalassa ihmisten välittömyys, joskus vähän turhankin suurella teholla, jäi mieleen, Heikkinen naurahtaa ja vakavoituu sitten:

Kyllä se puhutteli.

Jukka Heikkinen työskenteli alkuun keskussairaalassa sisätautien apulaislääkärinä. Sen jälkeen hän valmistui Kuopiossa ensin sisätautilääkäriksi ja sitten infektiolääkäriksi. Johtamiskoulutustakin on matkan varrella kertynyt. Hallinnon pätevyyden Heikkinen suoritti vuonna 2005. Vuosien varrella Heikkinen on työskennellyt keskussairaalassa infektioylilääkärinä, sisätautien ylilääkärinä ja konservatiivisen klinikkaryhmän palvelupäällikkönä. Näiden lisäksi hän on tehnyt erilaisia sijaisuuksia talossa. Voinee sanoa, että sairaalajohtaja tuntee keskussairaalan lähes läpikotaisin.

Talossa on yksi vanha käytävä, jossa on pelkästään naisten pukuhuoneita. Siellä en ole käynyt.

Jukka Heikkinen aloitti palvelujohtajan viransijaisena vuoden 2023 alussa, kun Susanna Wilén siirtyi hoitamaan terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialuejohtajan silloista viransijaisuutta. Heikkinen päätti lopulta hakea palvelujohtajan vakituista virkaa, koska piti sitä niin haastavana. Kiireiset päivät hujahtavat vauhdilla.

Tässä tehtävässä ei todellakaan jäähdytellä. Tykkään siitä, että kun tulee töihin, niin kohta pitää jo lähteä kotiin.

Merkittävimmät tehtävät tänä vuonna

Alkaneen vuoden tärkeimmät tehtävät ovat Jukka Heikkisellä kirkkaina mielessä:

Ensisijainen tehtävä on huolehtia maakunnan asukkaista erikoissairaanhoidon osalta, saada hoitojonot hallintaan ja onnistua henkilöstön rekrytoinnissa.

Kaikessa tekemisessä strategian noudattaminen on keskiössä, mutta omat mausteensa tilanteeseen tuovat tietojärjestelmiin, henkilöstön riittävyyteen ja paikka paikoin tiloihin liittyvät haasteet.

Heikkinen tekee aktiivisesti töitä henkilöstön pito- ja vetovoiman eteen. Niinpä hän muun muassa osallistuu omalta osaltaan henkilöstön rekrytointiin, jota pitää haastavana mutta palkitsevana tehtävänä.

Jos joku on puolella sanalla vihjaissut, että voisi tulla töihin, etsin hänen yhteystietonsa ja olen suoraan yhteydessä. Erikoislääkärirekrytoinnissa suorat kontaktit ja vierailut muualle Suomeen ovat tehokkaita, Heikkinen sanoo.

Työlle on tarvetta, sillä erikoissairaanhoidon lääkärinviroista on tällä hetkellä 30 prosenttia täyttämättä. Tämän vuoksi osa vajeesta on pakko korvata ostopalveluna. Osa ostopalvelulääkäreistä tulee työskentelemään Pohjois-Karjalan keskussairaalaan ja osa potilaista hoidetaan yksityisessä terveydenhuollossa. Lisäksi Siun soten henkilöstö voi tehdä lisätöinä toimenpiteitä.

Hoitojonot hallintaan

Siun soten tavoin monella muullakin hyvinvointialueella on henkilöstön riittävyyteen ja sitä kautta myös hoitojonoihin liittyviä haasteita. Kiireettömissä tapauksissa hoidon tarpeen arviointi tulee erikoissairaanhoidossa tehdä 90 päivän kuluessa lääkärin lähetteen saapumisesta, ja hoitoon tulee päästä 180 päivässä. Tämä tekee yhteensä 270 päivää. Kaikkiin erikoissairaanhoidon palveluihin ei tällä hetkellä pääse lain edellyttämässä aikataulussa. Siun soten hoitojonoista merkittävin osuus muodostuu silmätaudeista. Hoitojono on pitkä ulkoistetusta toiminnasta huolimatta, sillä myös yksityisellä toimijalla on haasteita silmälääkäreiden rekrytoinnissa.

Heikkinen uskoo, että hoitojonoja saadaan merkittävästi purettua tämän vuoden aikana. Arvion mukaan tilanne on saatu kunnolla hallintaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Hoitojonojen purkua aiotaan osaltaan edistää määräajaksi palkattavalla jonokoordinaattorilla, joka käy leikkausjonot läpi ja varmistaa potilaiden olevan leikkauskelpoisia. Tällöin leikkaukseen on nykyistä helpompi saada välittömästi toinen potilas, jos ensimmäisen leikkaus joudutaan perumaan.

Lähitulevaisuudessa Siun sotessa käyttöön otettavalla digitaalisella palvelualustalla voidaan sujuvoittaa hoidon tarpeen arviota. Sen ja hoitoon pääsyn parantamisella voidaan merkittävästi vaikuttaa ihmisten tyytyväisyyteen. Siun sote on kerännyt asiakkailta käynnin jälkeen palautetta, josta lasketaan kansainvälisesti käytetty suositteluindeksi eli NPS. Suositteluhalukkuudessa tulosta voidaan pitää erinomaisena, kun se ylittää arvon 50. Koko Siun sotessa se oli viime vuonna 75.

Ne ihmiset, jotka jo pääsevät hoitoon, ovat todella tyytyväisiä. NPS-luvut kestävät mielestäni hyvin vertailua minkä tahansa hyvinvointialueen kanssa.

Kestomenestyjien joukossa

Hoitoon päässeiden ihmisten lisäksi tyytyväisyytensä ovat ilmaisseet keskussairaalassa käyvät keikkatyöntekijät ja erikoistuvat lääkärit.

Pääsääntöisesti kaikki sanovat, että sairaala on todella kiva, mutta sen sijainti on syrjässä. Meidän pitää pystyä kilpailemaan muulla kuin sijainnilla. Sairaalalla on maine, että tänne tulevat erikoistuvat lääkärit, jotka haluavat oppia hyviksi erikoislääkäreiksi.

Sairaalan tarjoamista urakehitysmahdollisuuksista kertonee esimerkiksi se, että keskussairaalan konservatiivinen klinikkaryhmä kuuluu kestomenestyjiin Nuorten lääkärien yhdistyksen tekemässä koulutuspaikkakyselyssä. Tämä tarkoittaa sitä, että konservatiivinen klinikkaryhmä on saanut kyselyssä viisi tähteä vuosina 2019–2021. Kyselyllä selvitetään muun muassa erikoistuvien lääkäreiden saamaa ohjausta, koulutusta ja työoloja.

Taloon rekrytoiduilta työntekijöiltä on saatu palautetta muun muassa siitä, että moni asia on Siun sotessa jo valmiina aiemmin tehdyn sote-integraation vuoksi. Jukka Heikkisen mukaan palaute kertoo siitä, että asioita on osattu tehdä oikein.

Tehtävää on edelleen paljon

Hoitojonojen korjaamisen ja rekrytoinnin lisäksi on varmistettava, että laajan päivystyksen sairaala säilyttää asemansa tulevaisuudessakin. Juuri tehdyn selvityksen mukaan näyttää siltä, että Pohjois-Karjalan keskussairaala jatkaa entisellä statuksella seuraavat viisi vuotta.

Päivystyksen keskittäminen Tikkamäelle jo aiemmin on ollut viisasta. Meidän tulee huolehtia, että resurssia on riittävästi päivystyksen hoitamiseksi. Henkilökuntaa on ollut välillä vaikeaa saada päivystystyöhön monestakin syystä.

Henkilökunnan koulutukseen pyritään tulevina vuosina satsaamaan entistä enemmän. Myös perehdytyksen merkitys on ymmärretty ja sen tärkeyttä korostetaan kaikissa yksiköissä.

Nuorempien ammattilaisten sitouttaminen ei ole yhtä helppoa kuin aikaisemmin. Töiden lisäksi elämältä halutaan paljon muutakin, joten töitä saatetaan tehdä 3–4 päivänä viikossa. Potilaita kuitenkin on joka päivä. Tämä vaatii lähiesihenkilöiltä uudenlaista henkilöstöjohtamista ja palapelin järjestämistä. On hyvä ymmärtää, että maailma on tässäkin asiassa muuttunut.