Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta kokoontui keskiviikkona 23. marraskuuta päättämään pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätöksistä. Nämä asiakirjat ohjaavat pelastuslaitoksen toimintaa seuraavan neljän vuoden ajan, vuoteen 2026 saakka. Sekä pelastustoimessa että ensihoidossa tavoitellaan vähintään lakisääteistä palvelutasoa, mikä edellyttää sekä toiminnallisia muutoksia että uudenlaista kehittämistä.

Pelastajien valtakunnallinen ja alueellinen saatavuus on akuutti ongelma. Myös Pohjois-Karjalassa huono henkilöstötilanne edellyttää laitoksen toiminnan ja rakenteiden muuttamista siten, että työntekijöitä sijoitetaan osaamisen ja pätevyyden näkökulmista entistä tarkemmin. Muutos toteutetaan vähentämällä pelastushenkilöstön osuutta ensihoidossa ja purkamalla moniammatillista toimintaa. Näin pelastajaresursseja jää paremmin pelastustehtäviin.

Myös muilla tulevien vuosien kehittämistoimenpiteillä parannetaan kiireellisen avun saatavuutta ensihoito- ja pelastustehtävissä sekä saatetaan palvelut tulevaisuudessa lakisääteiselle tasolle. Maakuntaan perustettavalla päivystävien pelastusasemien verkostolla tullaan tukemaan päivittäistä toimintavalmiutta ja korvaamaan varallaoloa. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta on tärkeää, että kattava paloasemaverkosto säilyy turvallisuuden lähipalveluna.

Uusia asemarakennuksia nousee seuraavien vuosien aikana Joensuun Pekkalaan, Outokumpuun ja Heinävedelle. Lisäksi palvelutasopäätöksissä huomioidaan muuttunut kansainvälinen turvallisuustilanne. Pelastuslaitos panostaa lähivuosina huoltovarmuuteen ja laitoksen väestösuojelurooliin.

Itä-Suomen aluehallintoviraston tuoreen lausunnon mukaan tämänhetkiset puutteet pelastustoiminnan toimintavalmiusajoissa ovat huomattavia ja edellyttävät korjaavia toimia. Palvelutasopäätöksessä esitetyt kehittämistoimet ovat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan välttämättömiä sekä oikeansuuntaisia ongelmien poistamiseksi.

– Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun lakisääteistä minimitasoa ei voi alittaa, toteaa lautakunnan puheenjohtaja Timo Vornanen.

– Toki lakisääteinen taso edellyttää lisärahoitusta, mitä ei ole hyvinvointialueen tiukassa talousraamissa ainakaan ensi vuonna luvassa, jatkaa pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.

Hyvinvointialueen yhteinen säästötavoite ensi vuodelle on 26 miljoonaa euroa. Pelastuslaitoksen osuus tästä säästötavoitteesta on 0,9 miljoonaa euroa. Turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan näkemys on, että pelastuslaitoksen realistinen säästötavoite on 0,2 miljoonaa euroa ilman että säästöillä on suoria vaikutuksia ihmisten kiireelliseen avunsaantiin.

Säästöjen suuruudesta ja toimenpiteistä päättää hyvinvointialueen valtuusto joulukuussa.