Nuorten mielestä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset voisivat tarjota keskusteluapua nykyistä matalammalla kynnyksellä. Muun muassa tämä kävi ilmi nuorisovaltuustojen ja virkahenkilöiden tapaamisessa, jossa samalla testattiin toimintamallia osallisuuden vahvistamiseksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella.

Keski-Karjalan nuorisovaltuustojen edustajat saivat vapaasti kertoa näkemyksiään nuorten sosiaali- ja terveyspalveluista sekä turvallisuuteen liittyvistä asioista maalin-huhtikuun vaihteessa Kiteen nuorisotalolla. Tilaisuuden järjesti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto yhteistyössä Poliisin, Siun soten ja hyvinvointialueen kanssa.

Aiemmin maakuntaliitto oli laatinut yhteistyössä perhekeskusten kanssa kyselyn, jossa tiedusteltiin nuorten ajatuksia liittyen mielenterveyteen, omaan terveyteen, seksuaalikasvatukseen, vaikuttamiseen, kiusaamiseen, päihteidenkäyttöön ja muihin aiheisiin.

Koko Pohjois-Karjalasta kertyi yhteensä 1054 vastausta, ja niiden perusteella nuoria huolettavat eritoten oma ja kavereiden jaksaminen sekä ahdistuneisuus ja masennusoireet. Syrjintä ja seksuaalinen häirintä nousivat vastauksissa voimakkaasti esiin, samoin uni- ja syömishäiriöt. Kynnys hakea apua on korkea, sillä moni nuori miettii, onko hänen huolensa liian pieni eteenpäin vietäväksi.

Se tuli tilaisuudessa myös selväksi, että perinteinen valistus, joka ohjautuu ylhäältä alaspäin, ei ole paras tapa auttaa nuorta ihmistä jäsentämään ajatuksiaan.

- Mikkään pönötys ei toimi, kuultiin eräänkin nuorisovaltuuston edustajan suusta.

"Ei heti diagnoosia"

Tilaisuudessa pohdittiin pienryhmissä ratkaisukeinoja kyselyn esiin nostamiin huolenaiheisiin.

Isona toiveena nuorilla oli, että keskusteluapua järjestyisi tarvittaessa nopeasti ilman, että ”heti tehdään jokin diagnoosi”. Psykologille pääsy on vastausten perusteella vaikeaa, eikä sitä aina välttämättä tarvita, mikäli mieltään askarruttavista asioista pääsee puhumaan esimerkiksi terveydenhoitajan tai koulukuraattorin kanssa.

Selkeää linjaa ja tietoa toivottiin myös siitä, voiko vapaa-ajalla sattunutta kiusaamista tai häirintää ottaa esiin koulussa.

Mielenterveyskysymykset tulisi nuorten mielestä käsitellä oppitunneilla nykyistä paremmin ja avoimemmin. Nuoret kaipaavat tietoa muun muassa siitä, milloin on syytä huolestua omasta tai läheisensä mielenterveydestä ja millaiset tuntemukset taas kuuluvat normaaliin murrosikään.

Kouluterveydenhuollon ammattilaisilta toivottiin esimerkiksi vierailuja luokkiin, jolloin henkilöt kävisivät tutuiksi ja heihin olisi helpompi olla yhteydessä. Nuvalaiset tiesivät, että osassa kouluista ja oppilaitoksista näin jo toimitaankin, ja se herättää nuorissa luottamusta.

Seksuaalikasvatukseen toivottiin pienryhmäpuheenvuoroissa lisää monimuotoisuutta ja sitä, että aikuiset päivittäisivät oman tietämyksensä aiheesta. Toiveena oli myös kuulla oman ikäisiä kokemusasiantuntijoita.

Hyviä tiedottamisen paikkoja ovat nuorten mukaan terveystiedon ja opon tuntien lisäksi somevaikuttajien videot sekä tutut ympäristöt, kuten nuorisotilat.

Suunnittelu nuorten kanssa on tärkeää

Pohjois-Karjalassa järjestetään perhekeskusalueittain (Keskinen, Eteläinen, Pohjoinen ja läntinen alue) yhteensä neljä työpajapäivää, joissa nuorisovaltuustojen edustajat ja nuorten asioista päättävät työntekijät kohtaavat ja keskustelevat siitä, miten nuorten palveluja voidaan kehittää. Virinneet ideat on tarkoitus viedä jatkokäsittelyyn kuntiin, maakunnallisen perhekeskuksen ohjausryhmään, Siun soteen, hyvinvointialueelle ja poliisille, jolloin omien asioiden valmisteluun osallistuminen on aitoa ja konkreettista.

- Osallisuus, kuuleminen ja vaikuttaminen on nyt nostettu voimakkaasti esille hyvinvointialueuudistuksessa. Tämän tyyppiset tilaisuudet ovat oiva malli siitä, miten nuoret pääsevät vaikuttamaan palveluiden kehittämiseen, eivätkä vain lausumaan joihinkin valmiisiin kannanottoihin tai raportteihin. Onkin tärkeää yhdessä nuorten kanssa suunnitella, miten he haluavat osallistua ja miten heidän äänensä saadaan parhaiten kuuluviin, ja mitkä ovat parhaat vaikuttamisen väylät. Tässä on hyvinvointialueen nuorisovaltuustolla tärkeä rooli, hyvinvointialueen kumppanuuspäällikkö Maarita Mannelin pohtii.

Useat aikuiset mainitsivat Kiteen yhteistilaisuuden olleen silmiä avaava.

- Tavoitteena on, että kasvokkain keskustelemalla saamme vietyä nuorten viestiä eteen päin palvelujen järjestäjille ja pystymme puuttumaan ongelmiin paremmin, hyvinvointi- ja koulutusasiantuntija Mari Nupponen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta summasi.

Kuvateksti: NuvaPlus-hankkeen projektipäällikkö Oskar Mannelin näkee nuorten pariin jalkautumisen osallisuutta lisäävänä toimintamallina, jolla voidaan kehittää palveluita hyvinvointialueella.