Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvion suunnittelu on viimeistelyvaiheessa. Hyvinvointialue aloittaa toimintansa lähes 820 miljoonan euron budjetilla, mikä on 59 miljoonaa euroa suurempi kuin kuntayhtymän tämän vuoden rahoitus. Rahoituksen huomattavasta kasvusta huolimatta hyvinvointialue laatii myös noin 26 miljoonan euron säästöohjelman kustannusten nousun takia.

Panostusta henkilöstöön ja strategisiin painopistealueisiin

Noin puolet ensi vuoden rahoituksen kasvusta on varattu henkilöstön palkkojen nousuun. Siun soten henkilöstön palkat nousevat ensi vuonna tasokorotusten, sote-sopimuksen sekä palkkaharmonisoinnin myötä yhteensä noin 30 miljoonan euron edestä.

Toiminnallisiin muutoksiin ja strategisiin painopisteisiin on puolestaan varattu noin 25 miljoonaa euroa lisää rahaa. Tästä lähes 10 miljoonaa euroa on kansallisia painopistealueita, joihin valtio on kohdentanut lisärahoitusta. Näitä painopistealueita ovat muun muassa hoitotakuun toteuttaminen, oppilas- ja opiskelijahuollon muutokset, mielenterveyspalvelujen ja kotihoidon kehittäminen, vammaispalvelulain muutokset sekä henkilöstömitoitus.

Toimialueiden määrittelemiä lisäpanostuksia toiminnallisiin muutoksiin sekä uusiin tehtäviin rahoitetaan ensi vuoden talousarviossa noin 15 miljoonan euron edestä. Uusia tehtäviä ovat muun muassa kuntouttavan työtoiminnan sekä erityisryhmien asumispalvelujen siirtyminen kunnilta hyvinvointialueen vastuulle sekä tilannekeskustoiminnan käynnistäminen. Lisäpanostuksia tarvitaan myös ensi vuonna valmistuvien, uusien hoivakotien toiminnan käynnistämiseksi.

Inflaatio, hintojen nousu ja kasvavat kustannukset haastavat talouden tasapainon

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli perustuu alueen asukkaiden palvelutarpeeseen. Koska rahoitus huomioi väestön ikärakenteen ja sairastavuuden entistä paremmin, kasvaa Pohjois-Karjalan saama valtion rahoitus selvästi siitä, mihin alueen kunnilla on ollut tähän saakka varaa.

Rahoitus kasvaa kuitenkin vasta siirtymäajan jälkeen, joten ensi vuoden valtionrahoitus ei riitä kattamaan kaikkia kasvavia kustannuksia. Tämän takia hyvinvointialueella laaditaan ensi vuodeksi myös 26 miljoonan euron suuruinen talouden tavoiteohjelma. Kustannusten nousua aiheuttavat palkkakustannusten ja uusien tehtävien lisäksi erityisesti inflaatio sekä ostopalvelujen hintojen nousu. Yksistään hintojen korotuspaine on esimerkiksi hoivapalveluissa tällä hetkellä jopa 10–20 % luokkaa.

Kokonaisbudjettiin suhteutettuna tasapainotusohjelma tarkoittaa hieman yli kolmen prosentin säästötavoitetta. Tavoite koskee koko hyvinvointialue-konsernia ja se on kohdennettu siten, että palvelutuotantoon kohdennetut säästöt ovat prosentuaalisesti pienemmät kuin hallinnollisten toimintojen ja tukipalvelujen säästöt. Konkreettisten säästötoimenpiteiden suunnittelu on paraikaa toimialueilla käynnissä.

Talousarviota ja talouden tavoiteohjelmaa on valmisteltu aluehallituksen ohjauksessa ja linjausten mukaisesti. Aluehallitus on päättänyt toimialuekohtaisista talousarviokehyksistä 7.11. kokouksessaan. Aluehallitus päättää hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksestä 30.11. ja aluevaltuuston päätettäväksi talousarvio tulee joulukuussa. Tasapainotusohjelmalla saattaa olla vaikutuksia myös henkilöstön asemaan, joten ennen päätöksentekoa se käsitellään yhteistoimintalain mukaisesti hyvinvointialueen henkilöstöryhmässä 22.11.

Budjetissa pysyminen mahdollistaa investoinnit myös tulevaisuudessa

Hyvinvointialueiden rahoitusmallissa budjetissa pysyminen ja mahdollisuus investointeihin ovat sidoksissa toisiinsa. Hyvinvointialueen lainanottovaltuuden suuruus riippuu vuosikatteesta. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ensi vuoden lainanottovaltuus on noin 93 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa muun muassa keskussairaalan rakennushankkeen loppuunsaattamisen sekä uusien terveysasemien, hoivakotien ja paloasemien rakennuttamisen ja varustamisen.

Aluehallituksen linjausten mukaisesti vuoden 2023 talousarvio laaditaan siten, että vuodelle 2024 tavoitellaan lähes 40 miljoonan euron lainanottovaltuutta, jos rahoituslain muutos toteutuu.

Lainanottovaltuuden ja rahoituksen laskentamalli siirtymäaikoineen edellyttää hyvinvointialueelta pitkäjänteistä taloussuunnittelua sekä toiminnan uudistamista. Rahoitusmallin siirtymäajan takia seuraavat pari vuotta ovat talouden näkökulmasta kaikkein haasteellisimmat, niinpä toiminnan uudistaminen on välttämätöntä aloittaa aikailematta. Vastikään valmistuneen strategian rinnalla useammaksi vuodeksi laadittu investointisuunnitelma, talouden tavoiteohjelma sekä uudistettava palveluverkkosuunnitelma muodostavat sen kokonaisuuden, jolla Pohjois-Karjalassa on määrä saada hyvinvointialueen palvelutuotanto ja kustannukset tasapainoon.