Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi keskiviikkona 14. joulukuuta historiallisen ensimmäisen talousarvionsa. Hyvinvointialue starttaa ensi vuoteen lähes 820 miljoonan euron budjetilla. Talousarvio on yhteensä 11,9 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja se pitää sisällään 26 miljoonan euron talouden tavoiteohjelman.

– Matka oli pitkä, mutta nyt ollaan onnellisena maalissa, aluevaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen kuvailee talousarvion vaiheita urheilutermein.

Hyvinvointialueen vuoden 2023 toimintakulut ovat 819,9 miljoonaa, joista henkilöstömenot kattavat 448 miljoonaa euroa eli noin 55 prosenttia. Toimintatuotot ovat 111,2 miljoonaa ja toimintakate 708,6 miljoonaa euroa. Toimintakate katetaan 713,5 miljoonan euron valtionrahoituksella.

Toteutuessaan positiivinen vuosikate, 2,2 miljoonaa euroa, yhdessä vuodelle 2023 kirjattavan kertaerän kanssa mahdollistaisi yhteensä 37,8 miljoonan euron lainanottovaltuuden vuodelle 2024. Vuosikate osoittaa hyvinvointialueen tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin.

Talous- ja investointisuunnitelmat liikkeelle

Aluevaltuusto hyväksyi lisäksi taloussuunnitelman vuosille 2024-2026 ja investointisuunnitelman vuosille 2024-2027. Taloussuunnitelmavuosien vuosikatteet on muodostettu siten, että ne kasvavat asteittain ja sitä mukaa vuosien tilikaudet muodostuvat ylijäämäiseksi.

Useimmat hyvinvointialueet lähtevät liikkeelle alijäämäisellä tilinpäätöksellä, Mäkisalo-Ropponen muistuttaa.

– Meidänkin säästötavoitteemme on aika suuri ja ensi vuosi todella tiukka. Silti on pyrittävä siihen, että tavoitteeseen päästään, koska se on lainanottovaltuudelle välttämätöntä. On tärkeää, että pystymme saamaan jatkossa lainaa investointeihin ja kehittämiseen. Luotan siihen, että kun lähdemme yhdessä työntekijöiden kanssa miettimään tavoitteita ja uudenlaisia toimintatapoja, löytyy sellaisia ratkaisuja, joita me päättäjät emme ole tulleet ajatelleeksi. Etenkin henkilöstöpulaan tulee saada helpotusta.

Kaksi äänestystä

Talousarviosta äänestettiin kahteen otteeseen. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja liike nyt esittivät aluevaltuutettujen ryhmärahasta luopumista kokonaan. Ryhmärahaa on varattu talousarvioon 2500 euroa valtuutettua kohden. 54 valtuutetusta 44 äänesti ryhmärahan säilyttämisen puolesta, 10 vastaan.

Lisäksi perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti pelastustoimen säästötavoitteen pienentämistä 0,5 miljoonasta eurosta 0,3 miljoonaan euroon. Aluehallituksen pohjaesitys vei äänestyksen lukemin 43-11, yksi äänesti tyhjää, joten säästötavoitteeseen ei tullut lisähuojennusta.

Pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätökset hyväksyttiin pohjaesitysten mukaisina.

Hallintosääntöön ja asiakasmaksuihin tarkennuksia

Aluevaltuusto hyväksyi päivitetyn hallintosäännön. Muun muassa professiojohtamisen vastuut kirjattiin vastaavan lääkärin lisäksi sosiaalityön, pelastuslaitoksen ja hoitotyön osalta. Hoitotyön strategisen johtamisen puolesta käytettiin useita puheenvuoroja.

Aluevaltuusto päätti vuoden 2023 asiakasmaksut aluehallituksen esityksen mukaisesti. Lähtökohtana asiakasmaksuissa ovat lakisääteiset enimmäismaksut.

ISLAB hyvinvointiyhtymän perussopimuksen muutos ja sopimus ISLABin purkautuneen toiminnan siirtämisestä hyvinvointialueelle saivat nekin aluevaltuuston hyväksynnän.