Ajankohtaista sivun pääkuva

Uutisarkisto 2020

angle-left Lemmetyisen tutkimuksessa paneudutaan aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksen kehittämiseen
Sanna Lemmetyisen tutkimuksesta saadut tulokset ja tieto tuovat suoraa hyötyä hänen ammattiosaamiseensa puheterapeuttina Siun sotessa. Kuva: Antti Pitkäjärvi
Sanna Lemmetyisen tutkimuksesta saadut tulokset ja tieto tuovat suoraa hyötyä hänen ammattiosaamiseensa puheterapeuttina Siun sotessa. Kuva: Antti Pitkäjärvi
30.11.2020

Lemmetyisen tutkimuksessa paneudutaan aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksen kehittämiseen

Siun säätiön hallitus myönsi Maire Jokisen rahastosta apurahoja terveystieteelliseen tutkimukseen. Rahaston tarkoituksena on terveystieteellisen tutkimustyön tukeminen Siun sotessa. Yksi apurahoista, 3000 €, myönnettiin Sanna Lemmetyisen tutkimukselle, jossa hän seuraa aivohalvauksen seurauksena puhekykynsä menettäneiden henkilöiden kommunikaatiotaitojen kehittymistä kolmen vuoden ajan sairastumisesta lähtien. Lemmetyinen on työskennellyt Siun sotessa puheterapeuttina vuodesta 2018 lähtien.

 

Aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyys väestössä on 1,5 %. Mikäli aivovaurio kohdistuu vasempaan aivopuoliskoon, siitä usein seuraa kielellisten toimintojen häiriö eli afasia, jossa henkilöllä on haasteita puhua ja kirjoittaa sekä ymmärtää puhetta ja lukemaansa. Noin puolella vasempaan aivopuoliskoon kohdistuneen aivovaurion saaneista ilmenee afasian lisäksi myös apraksiaa. Apraksia tarkoittaa liikkeiden suunnitteluun liittyvää häiriötä, missä kehon liikkeiden tahdonalainen ja tavoitteellinen toteuttaminen on haasteellista. Apraksia vaikeuttaa kommunikaatiota erityisesti, kun häiriö kohdistuu puheliikkeisiin ja käden toimintoihin. Vaikeasti apraktis-afaattinen henkilö ymmärtää arkista puhetta ja tietää, mitä haluaisi kertoa. Puhekyvyn puuttuessa hänellä on kuitenkin suuria vaikeuksia saada ilmaistuksi asiaansa muunlaisin keinoin, kuten elein, piirtäen tai kuvien avulla kertomalla.

 

Tällä hetkellä tutkimus apraksian monimuotoisesta ilmenemisestä afasian yhteydessä on vähäistä. Lisäksi aikaisempaa seurantatutkimusta nimenomaan apraktis-afaattisesta oirekuvasta ei tiettävästi ole tehty, vaikkakin niin apraksiasta kuin afasiastakin toipumista erillisinä häiriöinä on seurattu jonkin verran. Lemmetyisen tutkimus vastaa tähän puutteeseen ja tuo uutta tietoa häiriön luonteesta, kuntoutumisen ennusteesta sekä auttaa puheterapeuttisten kuntoutusmenetelmien suunnittelussa.

- Työssäni puheterapeuttina kohtaan säännöllisesti vaikeasti apraktisafaattisia henkilöitä ja olen kokenut riittämättömyyttä siitä, että tämän kuntoutujaryhmän kohdalla edistyminen kommunikaatiotaidoissa on kovin hidasta ja usein vähäistä. Oirekuva on ammattilaisellekin vaikeaselkoinen ja on vaikea ennakkoon arvioida, millaiseen puheterapeuttiseen kuntoutukseen heidän kanssaan kannattaisi panostaa, milloin puheterapiasta on selkeää hyötyä ja mihin asti kuntoutumista ja oppimista voi tapahtua. Motivaationi tutkia aihetta syntyi siten puhtaasti käytännön kokemasta tarpeesta löytää toimivia keinoja kyseisen kommunikaatiohäiriön omaavien ihmisten kommunikaatiotaitojen edistämiseksi ja sitä myötä niin kuntoutujien kuin heidän läheistensäkin elämänlaatunsa parantamiseksi, Lemmetyinen kuvailee.

 

Lemmetyinen on kerännyt laajan pitkittäisaineiston. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä ikääntyneestä henkilöstä, jotka olivat saaneet vasemmanpuoleisen aivohalvauksen alle kolme kuukautta ennen aineistonkeruun alkua. Aineisto sisältää useita kielellisiä ja ei-kielellisiä sekä kommunikatiivisia taitoja mittaavia ja havainnoivia tehtäviä, joita on tehty kullekin tutkimushenkilölle tietyn väliajoin kolmen vuoden ajan. Pitkä seurantatutkimus auttaa hahmottamaan, mitä puheterapiassa kyseisen kuntoutujaryhmän kohdalla voisi olla syytä tavoitella. Tulokset tuovat tietoa apraktis-afaattisen häiriön omaavien ihmisten kommunikointitaitojen palautumisesta ja antavat siten työkaluja uusien kuntoutusmenetelmien kehittämiseen.

- Puhetta korvaavien keinojen harjoittelu luonnollisessa vuorovaikutustilanteessa yksilöllisen vastaanottoterapian sijaan on tavoiteltavaa. Vaikeasti kommunikaatiohäiriöisten kohdalla puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen ja taitojen haltuunotto sekä harjoittelu ryhmämuotoisesti ja vertaistuen kannustamana on yksilöllisen puheterapian rinnalla tai sen sijasta tarkoituksenmukainen kuntoutusmuoto, Lemmetyinen arvioi.

 

Lemmetyisen tutkimus kohdistuu potilasryhmään, joka tulee jatkossa kasvamaan väestön ikääntymisen myötä. Tutkimus on siis aiheeltaan ajankohtainen ja merkittävä myös Siun soten toiminnan kannalta.

- Väitöstyöni tavoitteena on toki lisätä aiheesta tietoa kansallisesti ja kansainvälisesti, mutta tutkimuksesta saadut tulokset ja tieto tuovat myös suoraa hyötyä ammattiosaamiseeni puheterapeuttina Siun sotessa. Jaan mielelläni osaamistani kollegoiden kesken, jolloin tieto kulkeutuu myös eteenpäin. Olemme Siun sotessa suunnittelemassa säännöllistä laajaa ryhmätoimintaa henkilöille, joilla on afasia. Monet toimintaan kutsutut omaavat tutkimukseni kohderyhmän kaltaisen vaikean kommunikaatiohäiriön, joten tutkimuksesta saatua syvällistä oppia päästään hyödyntämään käytännössä jatkuvasti, Lemmetyinen kuvailee.

 

Mikä on Siun säätiö?

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon tukisäätiö Siun säätiö sr on perustettu tukemaan ja edistämään Siun soten toimialueella sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, henkilöstön ammattiosaamista sekä toimintaan liittyvien tieteenalojen tutkimusta ja opetusta. Lisäksi tavoitteena on edistää alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia. Siun säätiö ottaa vastaan lahjoituksia yksityisiltä ihmisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä. Lisätietoja säätiön toiminnasta voit lukea: https://www.siunsote.fi/web/guest/lahjoitukset.

somejako

Yhteystiedot viestintä

Viestinnän yhteystiedot

viestinta(at)siunsote.fi

Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi

Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (verkkosivut)
Mirja Laukkanen
puh. 013 330 4303
mirja.laukkanen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Petriikka Ohtonen
puh. 013 330 4524
petriikka.ohtonen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija, (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Annika Huotari
puh. 013 330 4526
annika.huotari(at)siunsote.fi

Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi

Uutiskirjeet

Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:

Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:

Perhekeskusten terveiset

Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.

Työkykyohjelman uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.

Uutiskirjeiden tietosuojaseloste (pdf)