Vuosittaisen Mitä Siulle kuuluu? -työhyvinvointikyselyn avulla saadaan tietoa henkilöstön työhyvinvoinnin tilanteesta ja siihen heijastuvista tekijöistä. Kyselytulokset nostavat esiin työyhteisön vahvuuksia ja voimavaroja sekä kehittämiskohteita. Vuonna 2021 työhyvinvointikyselyn tulokset nousivat merkittävästi mielenterveys- ja päihdepalvelujen eteläisellä alueella. Alue kattaa Ilomantsin, Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran, Rääkkylän, Tohmajärven ja Kiteen työyksiköt.

– Kannustamme aktiivisesti työntekijöitämme vastaamaan Mitä Siulle kuuluu? -kyselyyn. Kyselytulokset tarjoavat tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja sen avulla pystymme pohtimaan, kuinka voisimme yhdessä vahvistaa hyvinvointia työssä, osastonhoitaja Sini Ikonen kertoo.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen eteläisen alueen työyhteisö on esimerkki siitä, miten kehittämiskohteet huomioimalla työyhteisön hyvinvointia voidaan parantaa. Viime vuoden tulosten mukaan työyhteisössä työpaineet ovat vähentyneet, työnhallinta kehittynyt, työn mielekkyys vahvistunut ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen sujuvoitunut.

Toimiva yhteistyö työhyvinvoinnin taustalla

Kiteen mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijät kertovat, että yhteistyön vahvistaminen on lisännyt työhyvinvointia. Tiiminä he puhaltavat yhteen hiileen ja auttavat toinen toistaan. Kollegiaalisen tuen saantia he pitävät työyhteisön hyvinvoinnin kulmakivenä.

– Meiltä löytyy aina olkapää, johon nojata. Voimme kertoa avoimesti toisillemme huolemme ja usein keskustelun lomassa ne muuttuvat nauruksi, sairaanhoitaja Henna-Riikka Kallio hymyilee.

Yhdessä nauraminen ja huumori auttavat palautumaan työn kuormituksesta.

– Huumori on suuri osa arkeamme. Työskennellään raskaiden asioiden äärellä ja se vaatii vastapainoksi huumoria, Kallio kertoo.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen työyhteisössä jokainen saa olla oma itsensä. Erilaisuus nähdään rikkautena ja jokaisen osaamista arvostetaan.

– Olemme tasavertainen työyhteisö. Olemme erilaisia ja tuomme jokainen oman erityisosaamisemme työyhteisöömme. Se on työyhteisömme vahvuus, sairaanhoitaja Eija Kakkonen kiteyttää.

On tärkeää, että työyhteisöt löytävät itselleen sopivimmat tavat tukea työhyvinvointia. Kiteen mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijät kertovat, että työyhteisössä kokeillaan innolla uusia toimintamalleja.

– Meillä on uskallusta kokeilla uusia työskentelytapoja. Välillä uudet tavat eivät toimikaan ja sitten palataan vanhaan. Koemme, että työyhteisömme on nokkela ja ratkaisukeskeinen, Kakkonen pohtii.

Etätyö tukemassa työhyvinvointia

Yksi käyttöön jäänyt työskentelytapa on etätyö. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen työyhteisö tekee keskimäärin 40 prosenttia työajastaan töitä etänä.

– Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on otettu valtava harppaus etätyön edistämisessä. Etävastaanottoja pidetään asiakkaan toiveiden mukaisesti, Ikonen kertoo.

Henkilöstön näkökulmasta etätyö vahvistaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Etätyö tuo työpäiviin joustavuutta, minkä on koettu edistävän työssä jaksamista. Työkaverit ovat saatavilla myös etäpäivinä ja apu on aina puhelimen päässä.

– Olemme löytäneet toimivat käytänteet etätyön tekemiseen. Meillä on työyhteisössä yhteisesti sovitut päivät, jolloin olemme kaikki etänä. Kun puolestaan tulemme työpaikalle, löytyy työpaikalta koko työyhteisö, Kakkonen kertoo.

Tiedonkulkua ja osaamista vahvistetaan

Kokouskäytänteiden muokkaaminen on vahvistanut tiedonkulkua ja yhteisiä viikkokokouksia pidetään kaksi kertaa viikossa. Säännöllisissä kokouksissa käydään läpi koko työyhteisöön vaikuttavia asioita.

– Olemme vahvistaneet kokouskäytäntöjämme, mikä on kehittänyt niin tiedonkulkua kuin yhteistyötä. Pohdimme mutkikkaita asioita yhdessä ja pyrimme löytämään niihin ratkaisut, Ikonen kertoo.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen eteläisen alueen työyhteisössä kannustetaan osallistumaan koulutuksiin, joita järjestetään runsaasti. Myös uusien työntekijöiden perehdyttäminen työyhteisöön saa kiitosta.

– Osaamisen vahvistaminen luo uusia työkaluja arkeen ja heijastuu työssä jaksamiseen. Esihenkilöt kannustavat vahvistamaan osaamista, sairaanhoitaja Katja Pulkkinen kiittelee.

– Perehdyttäminen ollut hyvää niin työntekijöiden kuin esihenkilön puolelta. Kun koko työyhteisö on mukana perehdyttämässä uutta työntekijää, yhteistyötä aletaan tehdä alusta asti, viime keväänä työyhteisössä aloittanut sairaanhoitaja Eeva Kaakko pohtii.

Työhyvinvoinnin kehittäminen jatkuu

Työhyvinvoinnin kehittäminen ei lopu, vaikka työhyvinvointikyselyn tulokset ovatkin nousseet huomattavasti.

– Panostamme työntekijöidemme hyvinvointiin ja olemme aidosti kiinnostuneita, mitä heille kuuluu. Kysymme viikoittain työntekijöiden työfiilistä ja huomaamme varhaisessa vaiheessa, jos työfiilis on lähtenyt laskuun, Ikonen kertoo.

Työfiilistä nostattavia tekijöitä on myös yhteiset vapaa-ajan hetket. Työntekijät kiittelevät Siun soten palkitsemiskokonaisuutta ja näkevät TYHY-rahan tärkeänä osana työhyvinvoinnin tukemista. Siun sotessa työyhteisöille myönnetty TYHY-raha on tarkoitettu käytettäväksi työyhteisön yhteiseen, työhyvinvointia edistävään tekemiseen.

– Olimme tänä vuonna soutamassa kirkkoveneellä. Se, jos mikä oli yhteistyötä parhaimmillaan. On tärkeää, että pääsee tekemään yhdessä myös jotakin muuta kuin arjen työtä. Näin työyhteisö nivoutuu entistä tiiviimmäksi, Kakkonen naurahtaa.