Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten talousnäkymät ovat alkuvuoden talousseurannan perusteella heikentyneet. Tämän vuoden talousarvio on laadittu 15 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta jo maaliskuun talousennusteen perusteella alijäämäennuste on painumassa 30 miljoonaan euroon. Noin 15 miljoonan euron menoylitykset selittyvät kasvaneilla asiakaspalveluostoilla, työvoiman vuokrauksesta johtuvilla lisäkustannuksilla ja lomapalkkavelan kasvulla.

Hyvinvointialueen vuoden 2024 ensimmäinen osavuosikatsaus julkaistaan aluehallituksen esityslistalla 26.4., mutta toimenpiteiden etsiminen talouden tasapainottamiseksi on käynnistetty jo maaliskuussa. Kaikki hyvinvointialueen menolajit - henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineet, tavarat ja tarvikkeet, avustukset, vuokrakulut sekä muut kulut - ovat tarkastelussa. Myös lisätuloja etsitään muun muassa omaisuuden myynnistä ja asiakasmaksuista lainsäädännön mahdollistamissa puitteissa.

Talouden sopeutuskeinot sisältävät muassa vuosilomien pitämistä ja tarkempaa työajan seurantaa, matka-, majoitus-, ateriapalvelu- ja kokouskustannusten karsimista sekä ostojen ja hankintojen rajoittamista. Tarkastelussa ovat myös kaikki ei-lakisääteiset tehtävät, koulutusmäärärahat, toimitilajärjestelyt sekä virkojen ja toimien täyttämiset, vuokratyövoiman ja määräaikaisten sijaisten käyttö sekä henkilöstömitoitukset kaikilla toimialueilla.

Hyvinvointialueen vaikean taloustilanteen taustalla vaikuttavat nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli ja työvoimapulasta johtuva, erittäin kalliin vuokratyövoiman käyttö.

– Laskennallinen valtionrahoitus ei vastaa pohjoiskarjalaisten kasvavaa palvelutarvetta ja yleistä kustannusten nousua, painottaa hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen.

Nykyiseen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden on saatava talous tasapainoon ja katettava taseeseen kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos hyvinvointialue ei tässä onnistu, voi Valtiovarainministeriö käynnistää arviointimenettelyn, jonka yhteydessä selvitetään aina mahdollisuus hyvinvointialueliitoksiin.

– Vuoden 2023 alussa, riittämättömällä rahoituksella, toimintansa aloittaneille hyvinvointialueille talouden nopea tasapainottamisvelvoite on osoittautumassa ylivoimaiseksi ja pakottanut kaikki hyvinvointialueet lyhytnäköisiin säästöihin. Nopeista menoleikkauksista on aina ei-toivottuja vaikutuksia asiakkaisiin ja henkilöstöön, Leivonen jatkaa.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella käynnissä oleva palvelutuotannon uudistaminen ja palveluverkon toimeenpano etenevät suunnitellusti, mutta palveluverkon toimeenpanosta saatavat toiminnalliset ja etenkin taloudelliset hyödyt toteutuvat vasta tulevina vuosina. Tämän takia hyvinvointialueella on turvauduttava nopeasti vaikuttaviin talouden sopeutuskeinoihin.

– Talousarviossa pysyminen vaikuttaa suoraan siihen, millainen on vuosien 2025–2026 taloudellinen liikkumavara ja millaiset mahdollisuudet meillä on järjestää alueemme asukkaille riittävät lakisääteiset palvelut ja toteuttaa niihin liittyviä investointeja. Menokehityksen hillitseminen on välttämätöntä, jotta pystymme tasapainottamaan talouden lakisääteisessä ajassa, kiteyttää Leivonen.