Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote toteutti kesän aikana perheille suunnatun kyselyn maakunnan perhekeskustoiminnasta. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa perhekeskustoiminnan tunnettavuudesta Siun soten alueella ja kuulla lapsiperheiden näkemyksiä toiminnasta kehittämistyön tueksi. Sähköinen kysely oli avoinna 20.4.-15.8.2023 ja siihen vastasi yhteensä 56 henkilöä.

Suurin osa kyselyyn vastanneista (75 %) oli kuullut perhekeskustoiminnasta. Perhekeskustoiminnalla tarkoitetaan kaikkia lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja palveluja hyvinvointialueella, kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa. Pohjois-Karjalan perhekeskus ei ole fyysinen rakennus, vaan palveluverkosto, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin.

Kyselytulosten perusteella perheet toivovat perheiden parissa toimivien ammattilaisten tekevän yhteistyötä keskenään. Suurin osa vastaajista (85 %) koki erittäin tärkeäksi sen, että perhekeskustoimijat tekevät yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden toimivan arjen edistämisessä. 

– Vanhemman omat voimavarat eivät välttämättä riitä kertomaan avun tarpeesta useaan kertaan. Kyselyvastauksissa esitettiin toive siitä, että huolen kuullut ammattilainen voisi auttaa järjestämään sopivan tuen perheelle sen sijaan, että ohjaa olemaan yhteydessä sopivaan tahoon, projektisuunnittelija Tuija Klingberg kertoo.  

Perhekeskustoiminnan tarkoituksena on, että palvelut ovat perheiden näkökulmasta helposti saavutettavia ja muodostavat selkeän kokonaisuuden. Kyselyvastauksissa korostui, että perheille on tarjolla tukea, toimintaa ja palveluja, mutta tieto tuen mahdollisuuksista hajautunut. Kyselytulosten perusteella perheet toivoisivat, että yhteystiedot ja ajanvarausmahdollisuudet sekä tieto saatavilla olevista tukimuodoista, palveluista, tapahtumista ja vertaistuesta olisi koottu yhteen paikkaan. Lisäksi perheet toivoivat saavansa tietoa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä kysymyksistä. 

Kaikki kyselyyn vastanneet kokivat tärkeäksi saada tietoa Pohjois-Karjalan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen liittyvästä päätöksenteosta. Tiedonsaannin kanavista sopivimmaksi koettiin lasten ja nuorten arjen ympäristöt, kuten neuvolat, koulut, päiväkodit ja kohtaamispaikat. Myös sosiaalinen media ja tiedotusvälineet koettiin myös tärkeinä tiedonsaannin kanavina. 

– Kyselyyn vastanneet kokivat tärkeäksi saada tietoa päätöksenteosta. Maakunnallinen nuorisovaltuusto sekä lapsi- ja perheasianneuvosto ovat tärkeitä vaikuttamiskanavia. Tietoa päätöksenteosta ja palveluista tulisi olla saatavilla etenkin paikoissa, joissa lapset ja nuoret viettävät aikaa ja perheet asioivat, Klingberg pohtii.

Suurin osa kyselyyn vastanneista (64 %) koki tärkeäksi sen, että Pohjois-Karjalan perhekeskuksella on oma toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma linjaa yhtenäisestä toiminnan kehittämisestä ja tukee perhekeskustoiminnan suunnittelua ja järjestämistä.

– Perhekeskuksen toimintasuunnitelmasta löytyy palvelulupaus ”kun tarvitset tukea tai apua, me autamme toimimalla yhdessä”. Lupaus on suuri, mutta sen täyttäminen onnistuu, kun kaikki perhekeskustoimijat toimivat perheiden toivomalla tavalla eli tekemällä yhteistyötä lasten ja nuorten toimivan arjen edistämisessä, projektisuunnittelija Anne Korppinen muistuttaa. 

Yli puolet vastanneista (60 %) piti tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa palvelujen kehittämiseen. Vaikuttamisen keinoiksi nostettiin kyselyt ja niihin vastaaminen, palautteen kysyminen niin lapsilta kuin vanhemmilta ja palautteen tiedoksi vieminen päättäjille sekä mahdollisuus kommentoida lapsia, nuoria ja perheitä koskevia suunnitelmia.  

– Lapsilta, nuorilta ja perheiltä saatavia mielipiteitä on tärkeää kysyä ja kuulla, erityisesti silloin, kun suunnitellaan sellaisia tekoja, jotka vaikuttavat maakuntamme lapsiin ja nuoriin, Klingberg tiivistää.

Perhekeskuskysely toteutettiin osana Siun soten Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään perhekeskustoiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on, että Pohjois-Karjalan perhekeskuksen palvelulupaus toteutuisi jokaisen perheen näkökulmasta, toiminta olisi helpommin saavutettavissa ja muodostaisi perheille oikeanlaisen, toimivan ja turvallisen arjen.