Siun sotessa kokeiltiin uudenlaista tapaa tukea lähiesihenkilöitä, kun terveysasemien esihenkilöille mahdollistettiin osallistuminen sparrauskeskusteluihin. Sparrauskeskustelujen tavoitteena oli tukea lähiesihenkilöjen työssä jaksamista sekä auttaa jäsentämään työn tekemistä ja työhön liittyviä ajatuksia. Lisäksi tavoitteena oli tukea työyhteisön toimintaa ja työhyvinvointia.

Esihenkilösparrausten pilotointi toteutettiin terveysasemapalvelujen lähiesihenkilöille. Kaikilla terveysasemien esihenkilöillä oli mahdollisuus ottaa vastaan esihenkilösparrausta.

Esihenkilöä kohden sparrauskeskusteluja toteutui keskimäärin neljä. Keskustelujen aiheina olivat itsensä johtaminen, työyhteisön työhyvinvoinnin johtaminen ja omassa johtajuudessa kehittyminen. Sparrauskeskustelujen aiheita kuitenkin mukautettiin esihenkilön yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi.

– Keskusteluissa sivuttiin myös muita esihenkilötyön arjen tilanteita ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja, työkykyjohtamista, ristiriitatilanteita työyhteisössä tai esimerkiksi esihenkilön roolia vuorovaikutuksen vahvistamisessa ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisessa, sparraajana toiminut Siun soten työhyvinvointiasiantuntija Outi Kuningas kertoo.

Sparraajan tehtävänä oli auttaa osallistujaa reflektoimaan kuhunkin sparraustapaamisen aihealueeseen liittyviä ajatuksia ja toimintatapojaan. Esihenkilösparraukset toteutettiin osana Hyvinvoiva siunsotelainen – kriittinen menestystekijä -hanketta.

Lähiesihenkilön tulee voida hyvin auttaakseen henkilöstöä

Terveysasemien lähiesihenkilöt kokivat sparrauskeskustelut hyödyllisinä. Saadun palautteen mukaan esihenkilösparrauksilla oli myönteinen vaikutus lähiesihenkilön työhön ja työssä jaksamiseen.

– On tärkeää, että esihenkilöt pääsevät purkamaan omia ajatuksiaan ja saavat suunnitelmallista tukea oman työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen vahvistamiseen, terveysasemien ylihoitaja Katja Ahonen kertoo.

– Terveysasemien toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Sparrausten kautta sai myös työkaluja uudistumisen johtamiseen, Ahonen jatkaa.

Esihenkilöt saivat sparrauskeskustelujen avulla vahvistusta työhönsä ja johtamiseensa. Keskustelut auttoivat jäsentämään ajatuksia ja tarjosivat työkaluja arjen haastaviin tilanteisiin.

– Koin tärkeänä, että sparraukset tukivat itsensä johtamista. Sparrauskeskusteluissa pääsi tarkastelemaan ja arvioimaan oman työn johtamista ja hallintaa, josta oli todella paljon hyötyä, Ahonen kertoo.

– Usein asiat selkiytyvät, kun niistä puhuu ääneen. Asioiden sanoittaminen voi jo itsessään tuoda ratkaisuja. Lisäksi sparraaja tarjosi erilaisia näkö- ja tulokulmia ongelmien ratkaisemiseksi, Ahonen pohtii.

Lähiesihenkilötyö on vaativaa, itsenäistä ja itseohjautuvuutta edellyttävää asiantuntijatyötä. Sparrauskeskustelut olivat lähiesihenkilöille hetki, jolloin pysähdyttiin pohtimaan omaa työtä ja työympäristöä.

– Arjen kiireen keskellä pysähtyminen on tärkeää. Esihenkilöt olivat tyytyväisiä siihen, että heille mahdollistettiin aito pysähtyminen oman työn ajattelemisen äärelle. Henkilökohtaisen sparrauskeskustelun myötä myös kuulluksi tulemisen tunne vahvistui, Ahonen kiittelee.

Erityisen hyödylliseksi koettiin se, että sparraaja työskenteli samassa organisaatiossa.

– Esihenkilöjen voi olla vaikeaa puhua arjen haasteista organisaation ulkopuoliselle henkilölle. Sparraajan työskentely organisaation HR-palveluissa loi pohjaa avoimemmalle keskustelulle, Ahonen pohtii.

– Koen, että pystyin tarjoamaan yksityiskohtaisempaa tukea. Pystyin antamaan esihenkilöille täsmällisiä ohjeita tai ohjaamaan tarvittavan henkilöstöohjeen pariin. On ollut helppoa puhua hyvinvointikyselyn tuloksista, sairaspoissaolojen tilanteesta tai muista työhyvinvointiin liittyvistä mittareista, kun itsellä on ollut pääsy tiedon äärelle, Kuningas kertoo.

Lähiesihenkilön tulee voida hyvin, jotta voi tukea henkilöstönsä hyvinvointia ja työkykyä.

– Happimaski täytyy asettaa ensin itselle ennen kuin voi auttaa muita, Ahonen toteaa vertauskuvallisesti.

Esihenkilötyön tukimalleja kehitetään

Esihenkilötyön tukimallin pilotointi koettiin toimivaksi. Pilotointi osoitti, että esihenkilötyön vahvemmalle tukemiselle on tarvetta ja säännöllisesti toteutettavat sparrauskeskustelut voisivat olla yksi keino vastata tarpeeseen.

– Lähiesihenkilöiltä saatu palaute osoitti, että säännöllisesti toistuva sparrauskeskustelu työssä jaksamisen tukitoimena olisi tarpeellinen, Kuningas kertoo.

Siun sote on saanut pilotoinnin kautta arvokasta tietoa esihenkilösparrauksista esihenkilötyön tukena. Sparraustoiminnan pilotointi aloitettiin loppuvuodesta 2021, kun Hyvinvoiva siunsotelainen -hanke käynnistyi. Sparraustoimintaa toteutetaan lähiesihenkilöille osana hanketta elokuun 2023 loppuun saakka. Jatkoa selvitetään, kuinka tuki esihenkilötyöhön voitaisiin tarjota Hyvinvoiva siunsotelainen -hankkeen päätyttyä.

– Lähiesihenkilöiden myönteiset kokemukset sparrauskeskusteluista sai pohtimaan esihenkilöjen tukemista uudella tavalla. Sparrausten myötä terveysasemapalveluihin syntyi omaksi vakioiduksi toiminnaksi oneto-one -keskustelut, eli kahdenkeskiset keskustelut lähiesihenkilön ja hänen esihenkilönsä välillä, Ahonen kertoo.

– Lisäksi lähiesihenkilöt innostuivat järjestämään sparraushetkiä toisilleen. Kollegiaalisen tuen vahvistuminen on ennen kaikkea työhyvinvointia lisäävä asia, Ahonen kiteyttää.