Henkilöstön osallisuuskyselystä syntyi ”ihailtavan laaja aineisto” - Ajankohtaista
Ajankohtaista sivun pääkuva
Sisältöjulkaisija
Henkilöstön osallisuuskyselystä syntyi ”ihailtavan laaja aineisto”
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue teetti Siun soten henkilöstölle osallisuuskyselyn, joka oli jatkoa kesäkuussa tehtyyn hyvinvointialuestrategiakyselyyn. Henkilöstö antoi vastauksillaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kyselyyn vastasi ajanjaksolla 23.6.-14.8. yhteensä 1031 ja siihen tutustui noin 3000 henkilöstön edustajaa. Kyselyn kautta saatiin 6708 ehdotusta strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Ihailtavan laaja aineisto. On tosi hienoa, että henkilöstö on antanut niin paljon kommentteja. Näin pystymme hyödyntämään henkilöstön arvokkaat näkemykset ja esille nousseet painopisteet strategiatyön viimeistelyssä, hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen kiittää.
Johtaminen ja toimintakulttuuri
Strategian tavoitteeksi on kirjattu, että johtamisen ja toimintakulttuurin tulisi luoda yhdenmukaiset toimintatavat. Joka kolmas vastaaja kokee johtamiskulttuurin uudistamisen auttavan tavoitteen pääsyssä. Keinoiksi johtamisen uudistamiseen vastaajat esittävät mm. avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä päätöksenteossa, henkilöstön hyvinvoinnin johtamista sekä lisäämällä johdon ja henkilöstön yhteistä keskustelua.
Kolmasosa vastaajista pitää viestinnän onnistumista tärkeänä tavoitteen saavuttamiseksi. Siihenkin liittyvät dialogi ja yhteistyö, mutta myös tiedottaminen ja henkilöstön osallistaminen. Tavoitteiden selkeyttäminen yhdenmukaisin, kirjallisin toimintaohjein, hyvä perehdytys ja systemaattinen suoritusten seuranta ovat joka viidennen vastaajan mielestä oleellisia yhdenmukaisten toimintatapojen luomiseksi.
Sisäisen yhteistyön kehittäminen
Jotta monikanavainen palveluverkko vastaisi palvelutarvetta, se vaatii riittäviä resursseja, reilu kolmannes vastaajista ajattelee. Osaavan henkilöstön tulee riittää palveluntuotantoon ja kohdentua sinne, missä kysyntää on. Palveluverkon tulee myös tukea palvelujen oikea-aikaista saavutettavuutta.
Joka neljäs vastaaja kokee tarpeelliseksi asiakaslähtöisyyden kehittämisen. Se vaatii laadukasta palvelu- ja hoidontarpeen arviointia, riittäviä lähipalveluja ja monikanavaisuutta. Alueen palvelutarve tulisikin vastaajien mukaan kartoittaa huolellisesti.
Vastaajien mielestä palveluverkon tavoitteisiin ylletään mm. lisäämällä poikkihallinnollista yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä, selkeyttämällä palvelujärjestelmää, kehittämällä nettiasiointia sekä yhden yhteydenottokanavan periaatteella.
Sisäisen yhteistyön kehittäminen nähdään tarpeelliseksi, jotta tiedetään, minne asiakas tulee ohjata sekä tunnetaan organisaation sisällä muiden toimijoiden tarjoamat palvelut.
”Enemmän me-puhetta”
Yksi strategisista tavoitteista on hyvinvoinnin turvaaminen monipuolisen kumppanuuden ja yhteistyön avulla tasapuolisesti ja asukkaita osallistaen. Puolet vastaajista kokee tavoitteeseen yllettävän nimenomaan yhteistyöllä ja osallistamisella. Keinoja ovat esimerkiksi sisäinen moniammatillinen yhteistyö, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön tiivistäminen sekä asukkaiden ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö.
Lähes joka kolmannen vastaajan mielestä osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö auttaa tämän strategisen tavoitteen saavuttamisessa. Viestinnän nosti esiin lähes sata vastaajaa. Enemmän ”me-puhetta” kaivataan henkilöstön kuulluksi tulemisen lisäksi.
Jotta palvelun saatavuus, oikea-aikaisuus, laatu ja vaikuttavuus paranevat, se vaatii riittävää, osaavaa, sitoutunutta, hyvinvoivaa ja tyytyväistä henkilöstöä. Tätä mieltä oli yli puolet vastaajista. Tavoitteeseen ylletään vastaajien mielestä mm. laadukkaalla johtamisella, vaikuttavuusmittareilla, työaika- ja etätyöjoustoilla, tyydyttävällä palkkauksella sekä rekrytoinnin kehittämisellä.
Noin 400 vastaajan mielestä oikea-aikaiset, laadukkaat, moniammatillisesti suunnitellut ja tuotetut, helposti saavutettavat ”yhden luukun” palvelut asiakkaalle auttavat tavoitteeseen yltämisessä. Se tarkoittaa esimerkiksi, että painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja teknologiaratkaisuja hyödynnetään rohkeasti.
Ennaltaehkäisy ja arvostus
Strategialuonnoksessa mainitaan toiminnan perustaksi ennaltaehkäisy sekä terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Lähes puolet vastaajista kokee hyvänä ennaltaehkäiseviin palveluihin satsaamisen niin, että niitä on aidosti saatavilla. Perusterveydenhuoltoon panostaminen, säännölliset terveystarkastukset ja seulonnat sekä panostukset mielenterveyspalveluihin edesauttavat tavoitteeseen pääsyä.
Yksi strategisista tavoitteista on toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus, jotta rahoitus riittää laadukkaisiin palveluihin. Henkilöstön kommenteista reilu neljännes liittyi resursseihin ja työhyvinvointiin. Esiin nousivat etenkin työtyytyväisyyden parantaminen arvostusta osoittamalla ja osallistamalla henkilöstö kehittämiseen.
Vajaa viidennes vastaajista kokee priorisoinnin ja selkeät tavat toimia oleellisiksi tavoitteeseen pääsyssä. Tavoitteisiin on mahdollista päästä, kun oheistyötä karsitaan ja työ suunnitellaan tarkoin, yksikköihin asetetaan taloudelliset tavoitteet, seurataan ja palkitaan niistä. Myös ostopalvelujen vähentäminen, selkeät hoitopolut ja säästöt johdon palkkakustannuksissa mainittiin vastauksissa.
Hyvinvointi, osaaminen ja sitoutuneisuus
Henkilöstön hyvinvoinnin, osaamisen, sitoutuneisuuden ja riittävyyden turvaaminen strategisena tavoitteena sai vastaajilta eniten kommentteja, 833. Lähes joka neljäs totesi, että palkkauksen on oltava kilpailukykyinen tai sitä on parannettava. Riittävien resurssien merkitystä korosti joka kymmenes. Osaamisen varmistaminen, kuuleminen ja arvostus keräsivät nekin tasaisesti kommentteja. Henkilöstö toivoi mm. osatyökykyisten työskentelymahdollisuuksien parantamista, aidon luovuuden sallimista työyhteisöissä ja työterveyshuollon toiminnan vahvistamista työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa.
Strateginen tavoite on myös vaikutusten huomiointi kaikessa päätöksenteossa lasten ja vammaisten asioihin. Kohderyhmien ja asiantuntijoiden kuuleminen ja osallistaminen olivat merkittäviä joka neljännen vastaajan mielestä. Vaikutusten arviointia toivottiin säännölliseksi osaksi poliittista päätöksentekoa.
Strategiaan lean-ajattelua
– Minusta on tärkeää, että henkilöstön näkemykset otetaan aidosti huomioon hyvinvointialueen strategian viimeistelytyössä. Strategiaan on suunnitteilla organisaation toimintafilosofiaa kuvaava lean-talo-malli, joka ilokseni sisältää juuri niitä asioita, joita henkilöstön vastauksissa nousi esiin, Kirsi Leivonen kertoo.
Lean-ajattelussa asiakkaat ja työntekijät, hukan poistaminen ja toiminnan jatkuva parantaminen ovat keskiössä. Tällöin kaikilta johtajilta edellytetään osallistavaa ja valmentavaa johtamistyyliä.
Hyvinvointialueen aluehallitus on käynyt läpi strategialuonnokseen saatuja kommentteja 26.8.2022 talousseminaarissaan ja antanut eväitä strategian jatkotyöstämiselle. Strategia on määrä saada valmiiksi ja päätöksentekoon lokakuussa 2022.
somejako
Pöytäkirjat ja esityslistat linkit
Hyvinvointialuejohtajien verkosto
Hyvinvointialuejohtajien verkosto H23
Alla olevan linkin takaa löydät hyvinvointialueiden johtajien yhteisiä kannanottoja ja tiedotteita.
Siirry hyvinvointialueiden johtajien uutishuoneeseen (stt.fi)
Yhteystiedot viestintä
Viestinnän yhteystiedot
viestinta(at)siunsote.fi
Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi
Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi
Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Juulia Hirvonen
puh. 013 330 9867
juulia.i.hirvonen(at)siunsote.fi
Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi
Viestintäsuunnittelija (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Soile Asikainen
Puh. 013 330 4526
soile.asikainen(at)siunsote.fi
Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi
Uutiskirjeet
Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:
Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:
Kuulumisia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta
Uutiskirjeeseen on koottu tietoa hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista.
- Tilaa uutiskirje tästä
- Lokakuun 2024 uutiskirje
- Syyskuun 2024 uutiskirje
- Elokuun 2024 uutiskirje
- Kesäkuun 2024 uutiskirje
- Toukokuun 2024 uutiskirje
- Huhtikuun 2024 uutiskirje
- Maaliskuun 2024 uutiskirje
- Helmikuun 2024 uutiskirje
- Tammikuun 2024 uutiskirje
- Joulukuun 2023 uutiskirje
- Marraskuun 2023 uutiskirje
- Lokakuun 2023 uutiskirje
- Syyskuun 2023 uutiskirje
- Elokuun 2023 uutiskirje
- Kesäkuun 2023 uutiskirje
- Toukokuun 2023 uutiskirje
- Huhtikuun 2023 uutiskirje
- Maaliskuun 2023 uutiskirje
- Helmikuun 2023 uutiskirje
- Tammikuun 2023 uutiskirje
Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta
Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi.
- Tilaa uutiskirje tästä
- Joulukuun 2022 uutiskirje
- Marraskuun 2022 uutiskirje
- Lokakuun 2022 uutiskirje
- Syyskuun 2022 uutiskirje
- Elokuun 2022 uutiskirje
- Kesäkuun 2022 uutiskirje
- Toukokuun 2022 uutiskirje
- Huhtikuun 2022 uutiskirje
- Maaliskuun 2022 uutiskirje
- Helmikuun 2022 uutiskirje
- Tammikuun 2022 uutiskirje
Omaishoidon uutiskirje
Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisia asioita Siun soten omaishoidosta.
Hankekuulumisia kuntouttavasta työtoiminnasta
Uutiskirjeeseen on koottu tietoa Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeen ajankohtaisista asioista.
Perhekeskusten terveiset
Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.
Työkykyohjelman uutiskirje
Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.