Käytetäänkö nimeä Siun sote enää 1.1.2023 jälkeen?
Organisaatiosta käytetään 1.1.2023 alkaen nimeä Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote. Siun sote brändiä käytetään siis jatkossakin, vastaavasti kuin nykyisinkin. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos jatkaa lisäksi toimimista omalla nimellään ja viranomaisroolissaan kuten tälläkin hetkellä.
Uuden organisaation virallinen, laissa säädetty nimi on Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ja Y-tunnus 3221317-4. Tätä käytetään esimerkiksi sopimuksissa.
Mitä pelastustoimen uudistuksessa tehdään?
Pelastustoimen palvelut jatkavat hyvinvointialueella, kuten Siun sotessakin. Uudistuksessa vahvistetaan pelastustoimen valtakunnallista ohjausta niin, että pelastustoimea voidaan kehittää sisäministeriön johdolla valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein, kustannusvaikuttavasti ja -tehokkaasti.
Siirrelläänkö hyvinvointialueella työntekijöitä toimipisteestä toiseen?
Siirtyminen hyvinvointialueelle ei muuta työntekijöiden työssäkäyntialuetta nykyisestä. Hyvinvointialueuudistus itsessään ei toisin sanoen muuta sääntelyä koskien työnantajan oikeuksia määrätä työntekijän työskentelypaikka.
Jatkaako Islab laboratoriopalvelujen tuottajana?
Islab on nykyisin liikelaitoskuntayhtymä. Kunnallinen liikelaitoskuntayhtymä ei ole mahdollinen toiminnan organisaatiomuoto useamman hyvinvointialueen omistamana. Hyvinvointialueen aluevaltuusto on päättänyt, että laboratoriopalvelujen järjestämistä varten perustetaan Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden kesken yhteinen laboratoriotoiminnan hyvinvointiyhtymä, joka tuottaa jatkossa laboratoriopalvelut Islabin nykyisten omistajien alueella toimiville hyvinvointialueille.
Miten erilaiset työntekijäryhmät saadaan keskustelemaan keskenään muutostilanteessa?
Työyhteisöissä olemme usein muutoksen käyrän eri vaiheissa. Itse voi olla jo etujoukoissa, mutta työkaveria mietityttää, mitä kyseinen muutos tarkoittaa. Keskustelu työyhteisössä, porukalla tiimissä ja oman esihenkilön johdolla on tärkeää.
Tärkeitä ovat selkeät yhteiset tavoitteet ja riittävä keskustelu siitä, miksi pitää muuttua ja mitä muutoksilla haetaan. Tulee myös käydä läpi tavoitteita. Lisäksi tarvitaan tilaa käsitellä nousseita pelkoja ja haasteita. Mikäli on sellaisia haasteita, joihin ei itse pysty vaikuttamaan, viedään niitä eteenpäin seuraavalle portaalle, keskijohdolle.
Esihenkilöiden tueksi Siun sote on käynnistämässä Johtamisvalmennuksen, jonka suunnittelussa myös hyvinvointialueen valmistelu on ollut mukana. Koulutus Siun soten lähi-, keski- ja ylimmälle johdolle alkaa arviolta huhtikuussa 2022. Tavoitteena on vahvistaa mm. ihmisten ja muutoksen johtamisen taitoa.
Miten henkilökuntaa/potilastyötä tekeviä otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen?
Hyvinvointialueuudistukseen liittyviä asioita käsitellään Siun sotessa toimialueilla, kuten kaikkia muitakin henkilöstöön liittyviä asioita tai muutoksia. Yhteistoimintaelimenä on henkilöstöryhmä.
Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen on yksi Siun soten strategisista linjauksista. Yhteistoiminnan ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen on Siun sotessa meneillään ja etenee Siun soten hr-yksikön siivittämänä. Yhteistoiminta tapahtuu toimialueilla ja työyksiköissä. Yhteistoimintaa ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia voidaan kehittää yhdessä.
Henkilöstö on myös osallistunut hyvinvointialueen suuntaa määrittävän strategian laadintaan alusta alkaen henkilöstöinfoissa ja kahdessa erillisessä kyselyssä.
Miten henkilökunta otetaan mukaan toimivaan ja käytännönläheiseen potilastietojärjestelmän suunnitteluun?
Hyvinvointialuevalmisteluun liittyvässä ICT-muutoshankkeessa tehdään vain välttämättömät muutokset nykyisiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Toki nykyaikaisen APT-järjestelmän tarve on yhä olemassa. Seuraava askel Siun soten osalta on käydä keskusteluja sekä henkilöstön että päättäjien kanssa siitä, minkälaisella asiakas- ja potilastietojärjestelmällä voimme vastata 2030-luvun haasteisiin. Erityisesti järjestelmälle asetettavista vaativuusmäärittelyistä ja helppokäyttöisyyden vaatimuksista tulee käydä henkilöstön kanssa paljon dialogia.
Säilyvätkö palkka ja henkilöstöedut muuttumattomina?
Siirtyminen liikkeen luovutuksella Siun sotesta hyvinvointialueelle tarkoittaa sitä, että työntekijän voimassa oleva palvelussuhde ja palkka säilyvät siirtymähetkellä samana, ts. palkka ei liikkeenluovutuksesta johtuen muutu. Mikäli työntekijän palkkaan tulee vuodenvaihteessa muutoksia, perustuu muutos palvelussuhteessa tapahtuviin muihin muutoksiin, jotka eivät liity hyvinvointialueuudistukseen ja palkka muuttuisi uudistuksesta huolimatta (esimerkiksi voisi tulla kysymykseen tehtävien muutos ajoittuen vuodenvaihteeseen).
Hyvinvointialueen henkilöstöedut (sellaiset kuin esimerkiksi ePassi) voivat poiketa Siun soten nykyisistä henkilöstöeduista. Henkilöstöedut tarkastellaan kalenterivuosittain. Hyvinvointialueen henkilöstöedut vuodelle 2023 tarkastellaan ja vahvistetaan vuoden 2022 lopussa.
Miten palkkaharmonisointi etenee vai onko sellaista lainkaan?
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä on toteutettu palkkaharmonisointia vuosien 2018-2021 aikana taloussuunnitelman ja vuosittaisen talousarvion mukaisesti. Palkkaharmonisoinnilla on poistettu samoissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden tehtäväkohtaisten palkkojen eroja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä, lähiesimiestehtävissä sekä hallinnon ja teknisen alan tehtävissä. Tilannekatsaus löytyy yhtymähallituksen kokouksen 30.3.2022 asialistalta http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/siunsote/kokous/2020113-4-20357.PDF
Hyvinvointialue on uusi erillinen ja oma organisaationsa. Se tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen on työnantajana rakennettava oma palkkausjärjestelmä ja mikäli työehtosopimukset edelleen sisältävät työn vaativuuden arvioinnin, se tulee hyvinvointialueelle rakentaa ensin. Kun työn vaativuuden arviointijärjestelmä tai vastaava palkkausjärjestelmä on rakennettu, hyvinvointialueen tulee kohtuullisessa ajassa harmonisoida palkat, samalla tavalla kuin minkä tahansa muunkin organisaation.
Miten työntekijöitä kuullaan nyt valmistelun aikana?
Tärkeää yhteistoimintaa tehdään eri tasoilla. Välitöntä yhteistoimintaa tehdään työyksiköissä ja suositellaan, että uudistusta käsitellään yksikön kokouksissa säännöllisesti. Edustuksellista yhteistoimintaa tehdään yhteistoimintaelinten puitteissa, muun muassa henkilöstöryhmä on mukana hyvinvointialueen valmistelussa. Joka kuukausi järjestettävässä henkilöstöinfossa voi esittää huomioita ja kysymyksiä. Henkilöstöinfon tallenne on aina katsottavissa myös jälkikäteen. Tiedonvälitykseen käytetään omaa intranet- ja verkkosivustoa, uutiskirjettä ja mediasuhteita. Sekä intrassa että verkkosivuilla on Usein kysytyt kysymykset -osio. Tietoa saa suoraan myös kysymällä kysyhyvinvointialueesta(at)siunsote.fi. Henkilöstö on osallistettu vahvasti strategian valmisteluun. Aluevaltuutetut esittelivät strategiaseminaarin tulokset henkilöstöinfossa 3.6. Henkilöstö sai ottaa niihin tuoreeltaan kantaa, ja aluevaltuusto huomioi vastaukset jatkotyöskentelyssään. Henkilöstölle on lisäksi järjestetty osallisuuskysely, johon vastasi 1031 työtekijää. Tuloksista ja niiden jatkoetenemisestä tiedotetaan hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Täytyykö kaikki lomat ja säästövapaat pitää pois vuoden 2022 aikana? Millainen määrä lomia saa siirtyä hyvinvointialueelle?
Pitämättömiä lomia voi siirtyä hyvinvointialueelle kohtuullinen määrä. Toisin sanoen kaikkia ansaittuja lomia ei tarvitse pitää pois vuoden 2022 aikana.
Lomia siirtyy kohtuullinen määrä, kun noudatetaan virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä mm. lomien sijoittamisesta lomakaudelle, jolloin keväälle 2023 ei jää suurta määrää pitämättömiä lomia, koska ansaituista lomista on pidetty vuonna 2022 isompi osa jo kesälle ja loppuvuoteen sijoittuneina lomina. Myös esimerkiksi säästövapaita tulee olla mahdollisimman vähän pitämättä siirtymätilanteessa.
Ohjeistuksen hieman tulkinnanvarainen ilmaisu ”kohtuullinen” johtuu siitä, että esihenkilöiden tulee arvioida lomien pitäminen yksiköissä ja eri tehtävissä peilaten annettuun ohjeistukseen.
Tarkemman ohjeistuksen loppuvuoden ja kevään lomasuunnittelua koskien antavat Siun soten esihenkilöt.
Säilyvätkö terveyspalvelut kunnissa uudistuksen myötä?
Hyvinvointialueelle siirrytään vuoden 2023 alussa siirrytään nykyisellä palvelurakenteella ja palveluverkolla. Palvelurakenteeseen liittyvistä asioista päättää Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto, jonka toimikausi alkaa maaliskuussa 2022.
Mitä tapahtuu, jos hyvinvointialueen budjetti ylittyy?
Hyvinvointialueen tehtävänä on hoitaa lakisääteiset tehtävät kaikissa tilanteissa. Lakisääteisiä tehtäviä ei voi jättää hoitamatta rahan puutteen takia. Hyvinvointialueen ensimmäisten vuosien rahoitus tulee olemaan tiukka. Hyvinvointialueen tulee pitää huolta taloudesta, jotta sillä on mahdollisuus tehdä tarvittavat investoinnit ja jotta se ei joudu ns. arviointimenettelyyn, jossa ”valtio ottaa ohjat”.
Valitun aluevaltuuston tärkeä ja erittäin haastava tehtävä on päättää ensi vuoden talousarviosta siten, että annettu rahoitus riittää lakisääteisiin tehtäviin ja että käytössä olevalla rahoituksella saadaan järjestettyä kansalaisille parhaat mahdolliset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut.
Tärkeää on myös koko ajan miettiä, onko jotakin, mitä voitaisiin tehdä toisin, tästä hyvä esimerkki on yhteisasiakastoiminta. Jos paljon palveluja käyttävät asiakkaat saadaan sujuvammin oikeanlaisten palvelujen piiriin, saavutetaan paremman hoidon lisäksi säästöjä. Myös esimerkiksi hankintaprosessien huolellisella noudattamisella säästetään euroja kilpailutusten kautta.
Miten hyvinvointialueen rahoitus määräytyy?
Hyvinvointialueenrahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin.
Rahoitus myönnetään hyvinvointialueelle laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tämän lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin kautta. Vuonna 2023 siirrytään laskennalliseen rahoitusmalliin, jolloin tarvetekijöiden muutos otetaan huomioon. Siirtymävaiheessa kunnilta siirtyvien kustannusten ja hyvinvointialueen laskennallisen rahoituksen välistä eroa tasataan kuitenkin niin, että muutos on enintään +200 ja -100 euroa asukasta kohden laskettuna seitsemän vuoden aikana.
Hyvinvointialueen rahoituksen taso tarkistetaan vuosittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta rahoituspohjaa korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla. Pelastustoimen osalta rahoituspohjaa korotetaan kustannustason kasvulla. Lisäksi kustannustasossa huomioidaan myös hyvinvointialueiden mahdolliset tehtävämuutokset.
Muuttuuko organisaatiorakenne 1.1.2023?
Poliittisen päätöksenteon rakenteet muuttuvat. Hyvinvointialueen lakisääteiset päätöksentekoelimet ovat aluevaltuusto, aluehallitus ja tarkastuslautakunta sekä nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto vaikuttamistoimieliminä. Toimikautensa 1.3.2022 aloittanut aluevaltuusto on hyväksynyt hallintosäännön.
Millaisella aikataululla muutos etenee?
Aluevaltuusto, joka käyttää hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa, aloittaa maaliskuussa. Aluevaltuusto valitsee hyvinvointialueen johtajan ja muut keskeiset viranhaltijat. Uusi hyvinvointialue aloittaa 1.1.2023.
Miten hyvinvointialueen perustaminen vaikuttaa kuntouttavaan työtoimintaan?
Kuntouttava työtoiminta on työllistymistä tukeva sosiaalipalvelu. Sen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueelle, mikä tarkoittaa, että myös palvelun toteuttamiseen liittyvät työtehtävät, henkilöstö, tilat/omaisuus ja sopimukset siirtyvät liikkeenluovutuksen periaattein.
Kunnat eivät tämänhetkisen lainsäädännön mukaisesti pysty toteuttamaan kuntouttavaa työtoimintaa omana toimintana vuoden 2023 alusta lähtien eli myös kuntien ryhmä- tai työpajatyyppinen toiminta siirtyisi hyvinvointialueelle.
Valtakunnallisesti kuitenkin selvitetään kuntien mahdollisuuksia osallistua kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseen ja kilpailutukseen esimerkiksi yrityksen tai säätiön kautta. Tähän liittyen odotetaan tarkennuksia lähiaikoina.
Asiaa käsitellään hyvinvointialueen muutosvalmisteluun perustetuissa työryhmissä ja kuntien ja työllisyyspalveluiden ja Siun soten työikäisten sosiaalipalveluiden yhteistyöpalavereissa.
Missä kuntouttavan työtoiminnan siirtymistä valmistellaan?
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen päätöksentekoa valmistelevaan valmistelutiimiin ja eri työryhmiin voit perehtyä tarkemmin täällä: https://www.siunsote.fi/hyvinvointialue-paatoksenteko-valmisteluryhmat
Henkilöstön, tilojen ym. siirtämiseen liittyviä asioita valmistelevat Eeva-Maria Varpenius (henkilöstö ja tukipalvelut), Otto Heikkinen (tilojen siirtyminen) ja Jari Aho (sopimusten siirtyminen)
Kuntouttavan työtoiminnan siirtymiseen liittyviä asioita käsitellään seuraavissa hyvinvointialueen työryhmissä: kuntayhteistyöryhmässä ja sen alle perustetussa HR-kuntayhteistyöryhmässä (siirtyvän henkilöstön kokonaisuus) ja kumppanuustyöryhmässä ja sen alaisessa sosiaali-, terveys- ja työllisyysyhteistyöryhmässä.
Siun soten Työikäisten sosiaalipalveluiden tehtävänä on kuntouttavan työtoiminnan toteutukseen liittyvä valmistelutyö siirtyvien henkilöiden, tilojen ja sopimusten osalta yhteistyössä kuntien työllisyyspalveluiden kanssa sekä palvelun sisällön suunnitteleminen hyvinvointialueelle.
Kuntouttavan työtoiminnan yhteistyöryhmä koostuu kuntien työllisyyspalvelujen, työikäisten sosiaalipalvelujen ja hyvinvointialueen edustajista. Sen tehtävänä on käsitellä yhteisesti ajankohtaisia asioita. Kuntien työllisyyspalveluiden ja Siun soten sosiaalipalveluiden yhteistyöpalavereiden osallistujat ovat kuntien työllisyyspalveluiden johto ja kuntien edustus sekä Siun sotelta Tuuli Ollila ja Johanna Turunen sekä kunkin kunnan alueella toimiva työikäisten sosiaalipalveluiden johtava sosiaalityöntekijä.
Muutosvalmistelua ovat tukemassa Siun soten Työkykyohjelma ja Tulevaisuuden sote-keskushanke.
Miten yhteistyötä kuntouttavassa työtoiminnassa voidaan tehdä jatkossa kuntien kanssa?
Yhteistyötä voidaan tehdä jatkossakin monella eri tavalla. Voidaan toimia samoissa tiloissa esim. siten, että kunnan työntekijä ohjaa nuorten työpajatoimintaa ja hyvinvointialueen työntekijä kuntouttavaa työtoimintaa. Voidaan toteuttaa työtehtäviä yhteistyössä esim. siten, että kuntouttavan työtoiminnan asiakas tai ryhmä voi tulla tekemään kunnan tarjoamia työtehtäviä. Hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden liikkuvan toiminnan tiimi voi tehdä kunnan puistopuolen kanssa sovittuja työtehtäviä yhteistyössä tai päiväkodissa voi olla kuntouttavan työtoiminnan asiakas osana työyhteisöä.
