Vammaiset ovat maailman suurin syrjitty ihmisryhmä. Arviolta 15 % maailman ihmisistä on tavalla tai toisella vammaisia.

Vaikka Suomessa tilanne on kansainvälisesti verrattuna kohtuullisen hyvä, niin tosiasiassa vammaisten ihmisten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja palveluiden saaminen eivät ole vielä täysin toteutuneet Suomessakaan.

Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen jo vuonna 2016. Sopimuksella taataan vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Sopimus sitoo kaikkia viranomaisia – siis myös hyvinvointialueiden ja kuntien toimintaa.

Pohjois-Karjalassa on kirjattu hyvinvointialueen strategiaan, että noudatamme YK:n vammaisoikeuksien sopimusta ja tämä kirjaus on osoittautunut erittäin tärkeäksi. Itsekin olen monessa keskustelussa voinut siihen viitata. Ensimmäisissä valtuuston kokouksessa jaettiin kaikille YK-liiton kirjanen vammaisten oikeuksista.

Mihin vammaisyleissopimus muun muassa velvoittaa?

Suomen – myös hyvinvointialueiden – tulee täyttää kansainväliset velvoitteensa ja varmistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen sekä heidän äänensä kuuluminen kaikessa päätöksenteossa. Vammaisten oikeuksien vahvistamisessa on kyse ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Sopimus velvoittaa myös huomioimaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet sekä takaamaan vammaisille samat yhteiskunnallisen osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuudet kuin kaikille muillekin.

Lisäksi sopimus korostaa yleisen asennemuutoksen tärkeyttä, stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamisen merkitystä ja yleistä tietoisuuden lisäämistä vammaisten aseman edistämisestä ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Itse olen huomannut, että kielteisten asenteiden takana on usein tietämättömyys.

Erityisen vahingollista on, jos ei ymmärretä yhdenvertaisuuden käsitettä oikein ja vaaditaan kaikille ihmisille samanlaisia palveluita samalla tavalla toteutettuna. Tämä ei ole yhdenvertaisuutta vaan tasapäistämistä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että esimerkiksi vammaiset henkilöt saatetaan samalle viivalle ei-vammaisten henkilöiden kanssa. Toisin sanoen yhdenvertaisuus vaatii aina yksilöllistä asioiden tarkastelua.

Tätä keskustelua on edelleen käytävä eri tahojen kanssa. Vammaisyleissopimuksen määräykset edellyttävät, että kaikissa vammaisia koskevissa asioissa vammaiset henkilöt otetaan mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa myös vammaisneuvostojen ja kokemusasiantuntijoiden vahvaa hyödyntämistä.

Tämän edistämiseksi Pohjois-Karjalassa kaikilla vaikuttajatoimielimillä – siis myös vammaisneuvostolla – on edustus läsnäolo- ja puheoikeuksin kaikissa hyvinvointialueen lautakunnissa.

Vammaisten oikeudet eivät toteudu vain vammaispalveluita kehittämällä vaan yhdenvertaisuusajattelun valtavirtaistamisella. Jokaisessa päätöksessä tulee pohtia, pystyvätkö vammaiset olemaan osallisia, minkä takia vammaisneuvoston edustus jokaisessa lautakunnassa on erittäin tärkeää.

Vammaisneuvoston rooli

Laki hyvinvointialueista edellyttää, että hyvinvointialueilla on oltava vammaisneuvosto, joka tekee yhteistyötä kuntien vammaisneuvostojen kanssa. Neuvostossa tulee olla riittävän hyvin edustettuina eri vamma- ja sairausryhmät sekä heidän omaisiaan ja järjestöjä. Vammaisneuvostoissa henkilöt eivät edusta omaa vammaisryhmäänsä vaan laaja-alaisesti kaikkia vammaisia. Tämä on erittäin vaativa tehtävä.

Lain mukaan vammaisneuvoston tehtäväkenttään kuuluu toimintoja, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elinolosuhteiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Neuvostolle tulee antaa riittävästi tietoa esimerkiksi ajankohtaisista hankkeista ja varata vaikuttamismahdollisuus päätösten valmistelussa. Neuvostojen rooliin kuuluu esimerkiksi aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen tekeminen sekä osallistuminen alueellisen hyvinvointikertomuksen laadintaan.

Itse ajattelen, että vammaisneuvostoilla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että vammaisten oikeuksien sopimusta noudatetaan ja vammaisten yhdenvertaisuus toteutuu.

Vammaispoliittinen ohjelma

Olemme Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella käynnistäneet myös vammaispoliittisen ohjelman valmistelun.

Ensin ajattelimme, että odotamme vammaispalvelulakia, mutta sen voimaantulon siirtyminen sai meidät muuttamaan mieltämme.

Vammaispoliittisen ohjelman on tarkoitus olla laaja ja pitää sisällään paljon muutakin kuin vammaispalvelut. Esimerkiksi esteettömyys ja saavutettavuus on varmistettava kaikessa toiminnassa. Hyvinvointialueen vammaispoliittinen ohjelma tulee sovittaa myös yhteen kuntien ohjelmien kanssa.

Vammaisneuvosto on tässäkin valmistelussa tärkeä toimielin. Meillä on erittäin toimiva ja motivoitunut vammaisneuvosto, jonka roolia on myös tarkoitus kirkastaa. Pohdimme parhaillaan kaikkien vaikuttajatoimielimien vaikuttamismahdollisuuksien parantamista, eli mitä muuta se voi olla kuin esimerkiksi perinteisten aloitteiden tekemistä. Aloitteet ovat jäykkä muoto ja niissä on usein kovin kapea näkökulma esillä. Enemmän pitäisi pyrkiä aitoon vuorovaikutukseen eri toimijoiden kanssa. Nyt syksystä alkaen esimerkiksi vammaisneuvoston kokouksiin osallistuu läsnäolo- ja puheoikeudella vammaispalveluista nimetty henkilö. Monet asiat etenevät varmasti jo suoraan tätä kautta.

Lisäksi olemme käynnistämässä ns. pyöreän pöydän keskusteluja, joissa asian ympärillä olevat tahot kohtaavat keskustellen.Tavoitteena on se, että aloitteiden tekemisestä päästään kohti kohtaamista ja toinen toisiltaan oppivaa keskustelua.

Toki aloitteillakin on oma merkityksensä. Olemme sopineet myös, että aloitteeseen vastauksen antaneen viranhaltijan on tultava vammaisneuvoston kokoukseen esittelemään vastaustaan. Pelkkä kirjallisen vastauksen lähettäminen ei riitä.

Päätöksenteon ennakkovaikutusten arviointi

Olemme tehneet myös periaatepäätöksen siitä, että käynnistämme hyvinvointialueella päätöksenteon ennakkovaikutusten arvioinnin ja osana tätä työtä ryhdymme tekemään vammaisvaikutusten ja/tai yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia. Tässä yhteydessä olemme keskustelleet myös siitä, miten varmistetaan se, että vammaisneuvosto pystyy ottamaan kantaa niihin päätösehdotuksiin, jotka erityisesti vaikuttavat vammaisten asioihin. Tähän asti viranhaltijat ovat lähettäneet asioita oman asiantuntemuksensa perusteella neuvostolle lausuttavaksi, mutta neuvosto on parempi asiantuntija siinä, mitkä valmistelussa olevat asiat vaikuttavat erityisesti vammaisten elämään. Vammaisvaikutusten arvioinnin kehittämisen yhteydessä myös tämä asia on pohdinnassa. Asian toteutuminen edellyttää hyvää valmistelua ja toimintatapojen muutoksia.

Olemme mielestäni ottaneet tärkeitä edistysaskeleita, mutta paljon on vielä tehtävää.