Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut syyskuun 17. päivän maailman potilasturvallisuuden päiväksi. Suomessa päivää vietetään asiakas- ja potilasturvallisuuden päivänä.

Tämän vuoden teema on osallisuus. Tavoitteena on asiakkaiden, potilaiden ja heidän läheistensä sitouttaminen ja heidän merkityksellisen roolinsa esiin nostaminen asiakas- ja potilasturvallisuudessa.

Jokaisella on oikeus hyvään kohteluun ja hoitoon. Asiakkaiden, potilaiden ja läheisten antama palaute sekä heidän näkökulmansa ja huomiot hoidosta, ovat erittäin tärkeitä kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja toimintaa turvallisemmaksi ja laadukkaammaksi.

Asiakaspalaute on yksi monista osallisuuden muodoista. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella osassa palvelupaikoista asiakaspalautetta on kerätty vuoden 2021 alusta alkaen tekstiviestikyselyn avulla.

Koska tekstiviestikysely ei tavoita kaikkia asiakkaita, hyvinvointialueella hyödynnetään ja kehitetään myös muita palautteen keräämisen tapoja. Esimerkiksi ikäihmisten palveluissa, kuten kotihoidossa, henkilöstö tarjoaa kuukausittain palvelun yhteydessä asiakkaille mahdollisuuden antaa palautetta saamastaan palvelusta. Henkilöstön avustuksella palautteen antaminen on tällöin mahdollista myös niille ikäihmisille, joille digilaitteiden käyttö on haastavaa. Lisäksi palautteen antaminen on mahdollista hyvinvointialueen internet-sivujen asiakaspalautekanavan kautta.

Jatkossa jokainen voi antaa toiminnasta palautetta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ’Osallistu ja vaikuta’ -nettisivujen kautta. Sivut avautuivat 15.9.2023.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on mukana Sitran kohti asukasosallisuutta hankkeessa, jossa halutaan innostaa toiminnan kehittämiseen erityisesti ne asiakkaat, joiden ääni jää helposti kuulumattomiin. Hankkeessa keskitytään vahvistamaan nuorten ja lapsiperheiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokemusasiantuntijoiden osallistumista päätöksentekoon digitaalisen alustan kautta. Asiakkaiden tekemät huomiot viedään hyvinvointialueen osallisuusvaliokunnan kautta osaksi päätöksentekoa ja vaikuttamistoimielinten työskentelyä.

Kokemusasiantuntijoiden käyttöä palveluiden kehittämisessä on syytä edelleen lisätä. Kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää muun muassa tiedon jakamisessa ja vertaistuen antamisessa.

Kansalaisten ääni tulee kuuluviin myös erilaisten järjestöjen kautta ja siksi järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on osallisuuden edistämisessä tärkeää.

Monikanavaista yhteistyötä ja kehittämistä kansalaisten kanssa on syytä lisätä tulevaisuudessa.

Perinteisillä kyselyillä saatu palaute on jonkin verran harhaanjohtavaa, koska kyselyihin vastaavat muutenkin aktiiviset ihmiset. Siksi esimerkiksi asiakasraatityöskentelyä on syytä edelleen kehittää.

Suomessa on kehitelty menetelmiä, joiden avulla hiljaisempien ja tai enemmän syrjässä olevien ääni saadaan kuuluviin. Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa Erätaukosäätiön Erätaukomenetelmä ja Turun ja Tampereen yliopistojen sekä Åbo Akademin ja Luonnonvarakeskuksen kehittelemä puntaroivien kansalaiskeskustelujen malli. Nämä menetelmät ovat aikaa, resursseja ja osaamista vaativia ja niihin valittujen aiheiden tulee olla sopivia tämänkaltaiseen työskentelyyn. Toisaalta niiden avulla saadaan myös laaja kansalaisnäkökulma asioihin. Juuri sitä turvallisten ja laadukkaiden sote-palveluiden kehittämiseen tarvitaan.

Meillä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on tehty jo paljon potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiseksi myös osallisuutta lisäämällä, mutta tekemistä vielä riittää. Esimerkiksi avointa ja ennakoivaa tiedottamista ja vuorovaikutteisia ihmisten kohtaamista on lisättävä. Voimme kuitenkin olla ylpeitä siitä, että työmme asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi on huomioitu kansallisesti ja siitä esimerkkinä ovat hallintoylilääkäri Petri Kiviselle myönnetty Suomen asiakas- ja potilasturvallisuusyhdistyksen ansiomerkki sekä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen hyvinvointialueelle myöntämä ’Vuoden 2022 asiakas- ja potilasturvallisuusteko’ -palkinto.