Siun sotessa ehkäis­tään lähi­suh­de­vä­ki­valtaa suun­ni­tel­mal­li­sesti

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa ehkäis­tään lähi­suh­de­vä­ki­valtaa suun­ni­tel­mal­li­sesti. Lähi­suh­de­vä­ki­vallan ehkäisy on kaikkien väes­tö­ryh­mien hyvin­voinnin, terveyden ja arjen turval­li­suutta edistävää työtä. Lähi­suh­de­vä­ki­vallan ehkäi­sy­työn tavoit­teena on katkaista väki­vallan kierre, auttaa uhria selviy­ty­mään väki­vallan seurauk­sista ja tukea tekijää katkai­se­maan väki­val­taisen käyt­täy­ty­misen toimin­ta­malli.

Siun sotessa on laadittu alueel­linen lähi­suh­de­vä­ki­vallan ehkäisyn toimin­ta­suun­ni­telman vuosille 2025–2028. Toimin­ta­suun­ni­telma ohjaa lähi­suh­de­vä­ki­vallan ehkäisyn ja väki­vallan vastaisen työn tavoit­teel­li­sessa edis­tä­mi­sessä. Hyvin­voin­tia­lueen hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­misen lauta­kunta hyväksyi toimin­ta­suun­ni­telman kokouk­ses­saan 26.2.2025.

Siun soten tavoit­teena on kehittää ja toteuttaa lähi­suh­de­vä­ki­vallan vastaista työtä yhteen­so­vit­ta­malla alueel­liset tarpeet kansal­lisen ohjauksen tavoit­tei­siin ja edistää samalla pohjois­kar­ja­laisten hyvin­vointia, terveyttä ja turval­li­suutta. Siun sote sitoutuu pitkä­jän­tei­seen lähi­suh­de­vä­ki­vallan ehkäisyyn ja toimin­ta­suun­ni­tel­maan on asetettu tavoit­teet asian kehit­tä­mi­seksi. Vuosina 2025–2028 lähi­suh­de­vä­ki­vallan ehkäisyn pääta­voit­teena on:

• Lisätä lähi­suh­de­vä­ki­vallan osapuolten mahdol­li­suuksia ohjautua avun piiriin oikea-aikai­sesti siir­tä­mällä lähi­suh­de­vä­ki­vallan tunnis­ta­misen pain­opis­tettä ennal­taeh­käi­syyn,
• Panostaa monia­laisen yhteis­työn kehit­tä­mi­seen, mikä mahdol­listaa sujuvat ja tarve­läh­töiset palvelut kaikille lähi­suh­de­vä­ki­vallan osapuo­lille,
• Lisätä valmiutta tunnistaa lähi­suh­de­vä­ki­valtaa sekä ottaa lähi­suh­teiden turval­li­suus ja turvat­to­muus puheeksi,
• Kehittää lähi­suh­de­vä­ki­val­taan liittyvän asiakas- ja poti­las­tiedon keruuta, jotta pystymme tule­vai­suu­dessa suun­taa­maan palveluja kunta­laisten tarpei­siin.

Toimin­ta­suun­ni­telma on laadittu laajassa yhteis­työssä eri toimi­joiden kanssa. Toimin­ta­suun­ni­telma selkiyttää toimi­joiden välistä yhteis­työtä lähi­suh­de­vä­ki­vallan ehkäisyn kehit­tä­mis­toi­missa.

Lähi­suh­de­vä­ki­vallan puheek­siot­toon ja kanavien saavu­tet­ta­vuu­teen panos­te­taan

Lähi­suh­de­vä­ki­valta on ilmiönä yleinen, mutta lähi­suh­de­vä­ki­vallan teot ja koke­mukset eivät vält­tä­mättä näy ulospäin. Kotiym­pä­ris­tössä tapah­tuvaa lähi­suh­de­vä­ki­valtaa voi olla haastavaa tunnistaa väki­val­laksi tai tilanteet salataan. Väki­val­ta­ko­ke­muk­sista tai omasta väki­val­tai­sesta käyt­täy­ty­mi­sestä puhuminen ja avun tarpeen tunnis­ta­minen voi olla vaikeaa. Väki­vallan tunnis­ta­minen ja koke­muk­sista puhuminen on kuitenkin edellytys väki­vallan kierteen katkai­se­mi­seksi.

Siun sotessa ammat­ti­laisia koulu­te­taan lähi­suh­de­vä­ki­vallan tunnis­ta­mi­seen ja puheeksi otta­mi­seen. Siun soten palve­luissa kysytään ja keskus­tel­laan läheisten ihmis­suh­teiden turval­li­suu­desta. Lähi­suh­de­vä­ki­vallan puheek­siotto voi vähentää aiheeseen liittyvää häpeää ja tukea asiakkaan ohjau­tu­mista tarvit­se­mansa avun äärelle. Myös asiakas voi ottaa tilan­teensa puheeksi kenen tahansa Siun soten ammat­ti­laisen kanssa.

Keskeinen osa lähi­suh­de­vä­ki­vallan ehkäi­sy­työtä on kehittää moni­puo­lisia ja saavu­tet­tavia kanavia, joiden kautta voi saada mata­lan­kyn­nyksen apua, jos ilmenee huoli omasta tai läheisen hyvin­voin­nista, tervey­destä tai turval­li­suu­desta. Suun­nit­teilla on esimer­kiksi erilaisia digi­taa­lisia ratkai­suja, jotka olisivat käytet­tä­vissä matalalla kynnyk­sellä pohjois­kar­ja­laisen sijain­nista riip­pu­matta.

Lähi­suh­de­vä­ki­vallan ehkäi­sy­työssä kiin­ni­te­tään huomiota myös pohjois­kar­ja­laisten tietoi­suuden lisää­mi­seen turval­li­sista ihmis­suh­teista ja niiden vaiku­tuk­sesta hyvin­voin­tiin. Tavoit­teena on vahvistaa pohjois­kar­ja­laisten valmiutta tunnistaa väki­valtaa ja sen uhkaa sekä lisätä tietoutta siitä, mitkä asiat eivät kuulu turval­li­seen ihmis­suh­tee­seen.

Huoli omasta tai läheisen turval­li­suu­desta – ota yhteyttä matalalla kynnyk­sellä

Siun sotella on useita eri kanavia, mihin voi olla yhtey­dessä, jos lähi­suh­teissa ilmenee väki­valtaa tai turvat­to­muutta. Myös oma huoli läheisen tilan­teesta kannattaa ottaa puheeksi.

• Jos sinulla on jo asiakkuus Siun soten palve­luissa, ota asia puheeksi omatyön­te­ki­jäsi kanssa.
• Jos sinulla on lähi­suh­de­vä­ki­val­taan liittyvä huoli, voit ottaa yhteyttä sosi­aa­li­pal­ve­luihin avun tarpeen arvioi­mi­seksi (Yhteydenotto/ilmoitus sosi­aa­li­huollon tarpeesta – Miun­pal­velut), voit olla yhtey­dessä mielen­ter­veys- ja päih­de­koor­di­naat­to­reihin (Mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­velut – siunsote​.fi) tai keskus­tella huoles­tasi digi­taa­li­sissa palve­luis­samme Apua arjen asioihin ‑chatissa (Digi­taa­liset palvelut – siunsote​.fi).
• Jos sinulla on akuutti hätä tai pelkäät lähi­suh­de­vä­ki­valtaa arjessasi, voit olla yhtey­dessä Siun soten sosiaali- ja krii­si­päi­vys­tyk­seen (Sosiaali- ja krii­si­päi­vystys – siunsote​.fi) tai turva­ko­tiin (Turvakoti – siunsote​.fi).

Myös Pohjois-Karjalan alueen järjestöt, kuten Krii­si­keskus, Riko­suh­ri­päi­vystys, Perhea­siain neuvot­te­lu­keskus ja Perhei­den­paikka ry tukevat lähi­suh­de­vä­ki­vallan uhreja ja tekijöitä. Lisäksi kansal­linen Nolla­linja auttaa puhe­li­mitse ympäri vuoro­kauden kaikkia, jotka ovat kokeneet lähi­suh­de­vä­ki­valtaa tai sen uhkaa.