Lastensuojelun avohuollossa lapsia, nuoria ja heidän perheitään tuetaan ensisijaisesti niin, että lapsi tai nuori voi kasvaa ja kehittyä omassa kodissaan.

Suurin osa lastensuojelutyöstä tehdään avohuollon lastensuojelutyönä. Lastensuojelun työntekijät selvittävät yhdessä lapsen tai nuoren ja perheen kanssa ongelmatilanteita ja pyrkivät löytämään heille sopivia ratkaisuja.

Lapsi tulee lastensuojelun avohuollon asiakkaaksi, kun lastensuojeluasiakkuuden tarve on todettu sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tekemässä palvelutarpeen arviossa.

Lastensuojelutyötä tehdään yhdessä perheen, lähiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa. Lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä.

Lapselle laaditaan asiakassuunnitelma, jossa määritellään lapsen tarvitsemat tukitoimet. Joskus riittää lyhytaikainen tuki, toisinaan tarvitaan pitkäjänteistä, jopa vuosia kestävää tukea.

Avohuollon tukitoimia ovat

• keskustelut
• ohjaus ja neuvonta
• tukihenkilön tai tukiperheen järjestäminen
• kotiin järjestettävä lastensuojelun perhetyö
• koulunkäynnin tukeminen
• asumiseen liittyvien ongelmien ratkaisu
• lapsen harrastustoiminnan tukeminen
• lyhytaikainen laitos- tai perhehoito lapselle yksin tai yhdessä perheen kanssa
• taloudellinen tuki
• päihdeongelmien kartoittaminen ja hoitoon ohjaaminen
• verkostotyö muiden viranomaisten ja palveluiden tuottajien kanssa
• lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena.

Jos lasta tai nuorta ei voida auttaa omassa kodissaan avohuollon tuen avulla, tai jos lyhytaikainen laitos- tai perhehoito ei ole riittävä, kyseeseen voi tulla lapsen huostaanotto. Huostaanotto on kuitenkin viimesijainen lastensuojelun toimenpide. Sijoituspaikkaa valittaessa kartoitetaan lapsen läheisverkoston mahdollisuudet toimia sijaisperheenä.