Kaatu­mis­riskin tunnis­ta­mi­seen kokeil­laan uutta toimin­ta­mallia

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa on käynnissä kokeilu, jossa pyritään tehos­ta­maan ikään­ty­neiden kaatu­mis­riskin ja –pelon tunnis­ta­mista. Kokei­lussa tervey­den­huollon ammat­ti­laiset esittävät vastaa­no­tolla katu­mis­riskin tunnis­ta­mi­seen liittyviä kysy­myksiä yli 68-vuotiaille. Kokeilu toteu­te­taan Siun soten terveys­a­se­milla diabe­teksen ja pitkä­ai­kais­sai­rauk­sien hoitajan vastaa­no­toilla sekä fysio­te­ra­pian vastaan­ot­tojen yhtey­dessä.

Tavoit­teena on vähentää ikään­ty­neiden kaatu­mis­ta­pa­turmia tunnis­ta­malla riskit ja muutokset toimin­ta­ky­vyssä enna­koiden. Kaatu­misen ehkäisyyn on annettu myös maail­man­laa­juiset suosi­tukset, joiden mukaan tervey­den­huollon ammat­ti­hen­kilön tulisi rutii­nin­omai­sesti kysyä kaatu­mi­sista iäkkäiltä henki­löiltä. Samalla tulisi arvioida kaatu­misen pelkoa ja sen mahdol­lisia vaiku­tuksia liik­ku­mi­seen ja toimin­ta­ky­kyyn.

Kokei­lulla pyrimme löytämään toimivan ja tehokkaan tavan ottaa kaatu­minen puheeksi vastaan­ot­tojen yhtey­dessä. Kaatu­misia voidaan estää. Ennal­taeh­käisyn näkö­kul­masta erityi­sesti ikäih­misen tulisi tietää, mitkä tekijät juuri hänen kohdal­laan lisäävät kaatu­mis­vaaraa ja miten hän omalta osaltaan voi vähentää kaatu­mis­vaa­raansa. Tämän vuoksi aiheesta on tärkeä keskus­tella, palve­lusuun­nit­te­lija Tuula Karppinen kertoo.

Kokei­lussa ikään­ty­neen kaatu­mis­riskiä arvioi­daan kolmen kysy­myksen avulla. Kysy­mykset ovat:

• Oletko kaatunut viimeisen 12 kuukauden aikana?
• Oletko huoles­tunut tai pelkäätkö kaatu­mista?
• Oletko rajoit­tanut tai joutunut rajoit­ta­maan liik­ku­mista tervey­den­ti­lasi vuoksi?

Vastausten perus­teella ammat­ti­lainen arvioi ikään­ty­neen kaatu­mis­riskiä ja tarjoaa tarvit­taessa mahdol­li­suutta päästä fysio­te­ra­peutin vastaa­no­tolle tarkem­paan liik­ku­misen ja kaatu­mis­riskin arvioon. Tarkemman arvion jälkeen asiakkaan kanssa laaditaan yksi­löl­linen suun­ni­telma riskin vähen­tä­mi­seksi. Suun­ni­telma voi sisältää esimer­kiksi yksi­köl­lisiä harjoit­teita, apuvä­li­neitä tai ohjausta sopivaan ryhmä­toi­min­taan.

Ikään­tyessä kaatu­minen voi alkaa myös jännittää tai pelottaa. Onkin tärkeää tunnistaa myös pelon tunteet ajoissa, koska usein pelko kaatu­mi­sesta voi johtaa siihen, että liikuntaa vähen­ne­tään. Liikunnan vähen­tä­minen puoles­taan lisää kaatu­misen riskiä. Kokei­lulla haluamme katkaista myös tätä kehää, Karppinen sanoo.

Kaatu­minen aiheuttaa pahim­mil­laan pysyvän vamman, joka heikentää tai estää ikään­ty­neen liik­ku­misen. Myös lievemmät vammat voivat aiheuttaa kipua ja tehdä tauon liik­ku­mi­seen ja tätä kautta vaikuttaa toimin­ta­ky­kyyn.

Vuonna 2023 Pohjois-Karja­lassa kaatu­mi­siin ja putoa­mi­siin liittyviä hoito­jak­soja oli hieman vajaat 1900. Valtaosa hoito­jak­soista oli yli 65-vuotiaiden louk­kaan­tu­mi­sista johtuvia. Etenkin ikään­ty­neiden kohdalla kaatu­misen ehkäisyyn kannattaa kiin­nittää erityistä huomioita, koska kaatu­mi­sella voi olla pitkä­ai­kaiset seuraukset ikään­ty­neen hyvin­voin­tiin, palve­lu­asian­tun­tija Tarja Hirvonen kertoo.

Toukokuun loppuun jatkuvan kokeilun aikana pyritään selvit­tä­mään, miten suuri tarve kaatu­mis­riskiä vähen­tä­välle toimin­nalle Siun soten alueella on sekä arvioida mahdol­lisia resurs­seja tuen tarjoa­mi­selle.