Vanhemmuus ei muutu helpommaksi siinä vaiheessa, kun lapsi kasvaa nuoreksi. Päinvastoin. Murrosikä, kaveripiirit ja itsenäistymisen halu tuovat mukanaan tilanteita, joissa vanhemman rooli tuntuu epäselvältä: pitäisikö puuttua, vai antaa tilaa? Erityisesti alkoholi on aihe, joka herättää paljon kysymyksiä, pelkoja ja joskus myös ristiriitoja perheissä.
Pohjois-Karjalassakin parhaillaan käynnissä oleva EHYT ry:n Hakematta paras ‑kampanja muistuttaa yhdestä asiasta ylitse muiden: vanhemman tärkein tehtävä ei ole valvoa tai kontrolloida, vaan keskustella. Avoin, luottamukseen perustuva keskusteluyhteys on nuoren hyvinvoinnin keskeinen suojatekijä.
Nuori elää paineiden keskellä – tarvitsee aikuisen ääntä
Vaikka nuorten alkoholinkäyttö on Suomessa vähentynyt, osa nuorista juo yhä erityisesti juhlien yhteydessä. Syyt ovat harvoin yksinkertaisia. Nuoret kokevat sosiaalista painetta – ei niinkään suoranaista pakottamista, vaan tunnetta siitä, että pitäisi kuulua joukkoon. Alkoholi voi näyttäytyä väylänä hyväksytyksi tulemiseen.
Juuri siksi nuori tarvitsee vanhemman, joka uskaltaa ottaa asiat puheeksi. Kun kotona puhutaan avoimesti siitä, miksi alkoholia käytetään, millaisia riskejä siihen liittyy ja miksi alaikäisen on parempi olla ilman alkoholia, nuori saa tuekseen aikuisen näkökulman. Se ei poista kaikkia houkutuksia, mutta antaa nuorelle ajattelun välineitä paineita kohdatessa.
“Valvottu juominen” on usein harha
Moni vanhempi pohtii, olisiko turvallisempaa ostaa nuorelle alkoholia itse – ajatuksena, että näin pysyy kartalla ja voi kontrolloida juomien määrää. Tutkimusnäyttö on kuitenkin selkeä: alkoholin hankkiminen nuorelle ei suojaa häntä.
Vanhemman antama alkoholi välittää nuorelle viestin, että alaikäisten juominen on sallittua ja hyväksyttyä. Lisäksi se ei estä nuorta juomasta myös muualta hankittua alkoholia kavereiden kanssa. Päinvastoin: Vanhempien alaikäisille lapsilleen antama alkoholi on kattavan tutkimustiedon valossa yhdistetty lisääntyneeseen alkoholin juomiseen, riskikäyttöön ja haittoihin nuoruudessa.
Tämäkin on keskustelun paikka. Nuori ansaitsee rehellisen vastauksen siihen, miksi vanhempi sanoo ei – ja että sitä ei tehdä kiusatakseen nuorta vaan siksi, että vanhempi haluaa pitää nuorestaan huolta.
Luottamus syntyy kuulluksi tulemisesta
Avoin keskustelu ei tarkoita yksisuuntaista luentoa. Nuoren kanssa jutteleminen on ennen kaikkea kuuntelemista. Kun vanhempi kysyy aidosti, millaisia ajatuksia ja kokemuksia nuorella on alkoholiin liittyen, nuori kokee tulevansa otetuksi vakavasti.
Luottamus syntyy pienistä hetkistä: arkisista jutteluista, kiinnostuksesta nuoren kaverisuhteisiin ja siitä, että vaikeistakin aiheista voi puhua ilman pelkoa rangaistuksesta. Tällaisessa suhteessa nuoren on myös helpompi kertoa, jos hän joutuu hankalaan tai turvattomaan tilanteeseen.
Rajat ja välittäminen kulkevat käsi kädessä
Keskustelu ei poissulje rajoja – päinvastoin. Turvallinen aikuinen uskaltaa sanoa ei silloin, kun nuoren hyvinvointi sitä vaatii. Hakematta paras ‑kampanja korostaa, että parasta suojelua ei ole alkoholin hankkiminen, vaan selkeät rajat yhdistettynä lämpimään vuorovaikutukseen.
Nuori ei aina ole samaa mieltä vanhemman kanssa, eikä tarvitsekaan. Tärkeintä on, että hän tietää, miksi rajat ovat olemassa ja että ne perustuvat välittämiseen, eivät kontrollinhaluun.
Keskustelu on lahja, joka kantaa pitkälle
Vanhemman ja nuoren välinen avoin keskusteluyhteys ei synny yhdessä illassa – mutta jokainen keskustelu rakentaa sitä. Kun nuori huomaa, että vanhempi on valmis kuuntelemaan ja puhumaan myös hankalista asioista, kynnys keskustelun aloittamiseen madaltuu.
Lopulta kyse on yksinkertaisesta, mutta merkittävästä valinnasta: olla läsnä, kysyä ja kuunnella. Se on usein paljon vaikuttavampaa kuin mikään yksittäinen kielto tai sääntö. Hakematta paras ei tarkoita vain sitä, ettei haeta alkoholia alaikäiselle – se tarkoittaa myös, että nuorelle annetaan aikaa, huomiota ja turvallinen aikuinen, jolle voi puhua.
Hakematta paras ‑kampanja on käynnissä sosiaalisen median kanavissa viikoilla 21 ja 22. Lisätietoja kampanjasta osoitteessa www.hakemattaparas.fi.
Vanhemman tärkein tehtävä ei ole valvoa tai kontrolloida, vaan keskustella.
Nuori tarvitsee vanhemman, joka uskaltaa ottaa asiat puheeksi.
Luottamus syntyy pienistä hetkistä.
Ellinoora Ojala, Elisa Aarnio
Kirjoittajat työskentelevät ehkäisevän päihdetyön parissa. Ellinoora Ojala työskentelee Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sotessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijana ja Elisa Aarnio Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä Itä-Suomen asiantuntijana.