Osallisuusindikaattorin tulokset osoittavat, että asiakkaiden osallisuus on vahvistunut kuntouttavan työtoiminnan aikana. Se toki on mielenkiintoinen tieto, mutta herättää lisää kysymyksiä. Mikä palvelussa vaikuttaa tähän? Pohdimme tätä ns. mustan laatikon ongelmaa tässä kirjoituksessa. Mustan laatikon ongelma vaikuttavuuden yhteydessä tarkoittaa tilannetta, jossa me tiedämme mitä panoksia me palveluun laitamme ja tiedämme mitä tuloksia saavutamme, mutta se mitä tällä välillä tapahtuu, on hämärän peitossa. Tätä hämärää olemme pyrkineet valaisemaan asiakkaiden kokemuksia keräämällä, koska heillä paras käsitys siitä mikä palvelussa on tärkeintä.
Asiakkaista parasta on positiivinen ja hyväksyvä ilmapiiri
Pajatoiminnassa asiakkaille tärkeintä on positiivinen ja hyväksyvä ilmapiiri ja sosiaalinen kanssakäyminen.
Osallisuusindikaattorin yhteydessä asiakkaita pyydetään arvioimaan myös palveluun liittyviä ominaisuuksia, joilla ajatellaan olevan mahdollisesti vaikutusta osallisuuden kokemuksen vahvistumiseen. Asteikko on 1–5, joista 5 on paras tulos. Palvelun päättäneiden 31 asiakkaan vastauksissa kokemukset osallistumisen turvallisuudesta nousivat kaikkein korkeimmalle, keskiarvon ollessa 4,58. Asiakkaat kohdataan palvelussa kunnioittavasti, se mahdollistaa toisten kanssa olemisen ja asiakkaiden näkemykset huomioidaan. Heikoimman keskiarvon sai kokemus siitä, että palvelussa on tarjolla merkityksellistä tekemistä. Tämän väittämän keskiarvo oli 4. Palvelun sisällön voi vastausten perusteella todeta tukevan osallisuuden kokemuksen vahvistumista.
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailta kysytään säännöllisesti palautetta toiminnasta. Joulukuussa 2025 toteutimme laajemman palautekyselyn. Idea kyselyyn tuli palvelussa olevalta asiakkaalta, joka ehdotti muutamaa kysymystä, joita hänen mielestään voisi kysyä kaikilta. Tartuimme tähän ideaan ja toteutimme anonyymin forms-kyselyn sellaisenaan, ilman muokkausta. Näin palautekysely vahvisti asiakasosallisuutta konkreettisesti jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Tähän kyselyyn vastasi 51 asiakasta. Kyselyn perusteella pajatoiminnassa asiakkaille tärkeintä on positiivinen ja hyväksyvä ilmapiiri ja sosiaalinen kanssakäyminen. Asiakkaat kokevat myös toiminnan vaikutukset omaan arkeen sekä uni- ja päivärytmiin positiivisena. Lisäksi vastauksissa tuodaan esille liikunnan ja aktiivisuuden lisääntyneen toiminnan myötä.
Kehittäjinä ja kehittämishankkeessa toimivina meille ei luonnollisesti riitä se, että toteamme, mitkä asiat ovat hyvin, vaan tarpeen on myös pohtia, mitä asioita voisimme edistää. Kuten edellä kuvasimme, osallisuusindikaattorikyselyssä heikoimman tuloksen sai merkityksellisyyden kokemus. Myös asiakaskyselyssä asiakkailta tuli palautetta, jonka mukaan pajoilla tulisi olla enemmän tekemistä siten, että jokaiselle asiakkaalle löytyisi sopiva tekemisen rytmi ja sisältö työtoimintapäivään. Osa asiakkaista koki myös, että palvelulla ei ollut vaikutusta heidän arkeensa. Erityisesti näiden asiakkaiden kohdalla olisi tärkeää vahvistaa yksilölliseen tavoitteeseen liittyvää toimintaa ja sen seurantaa. Nämä ovatkin tärkeitä huomioita. Vaikka keskiarvot ovat hyvät, kehittämistä tulee tehdä.
Kohti osallisuuden vahvistamista
Osallisuuden kokemus on hyvin yksilöllinen tunne, ja se rakentuu jokaisella hieman eri tavoin. Yhden määritelmän mukaan osallisuus muodostuu yhteenkuuluvuuden tunteesta, merkityksellisyydestä, itsemääräämisen tunteesta, sitoutumisesta, hallinnan tunteesta sekä sopivan haasteellisesta arjesta. Asiakkaiden kokemukset toistavat melko suoraan näitä osallisuuden elementtejä. Asiakaspalautteessa korostuvat etenkin turvallisuus, kunnioittava kohtaaminen ja sosiaalinen vuorovaikutus muiden kanssa. Lisäksi toiminta omien voimavarojen mukaisesti koettiin tärkeäksi. Nämä ovat kaikki tekijöitä, jotka voidaan nähdä osallisuuden perustavanlaatuisiksi rakennuspalikoiksi.
Tuloksista nousee esiin myös tarve kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten tekeminen ja siihen liittyvät tavoitteet linkittyvät asiakkaan omiin päämääriin ja miten edistymistä tehdään näkyväksi. Jotta osallisuuden kokemus voi kokonaisuudessaan vahvistua, tulee työtä tehdä tämän eteen aktiivisesti. Ulkoinen kannustus ja onnistumisten näkyväksi tekeminen voivat tukea minäpystyvyyden ja omien kykyjen vahvistumista, kunnes ne vähitellen muuttuvat sisäiseksi motivaatioksi. Tämän kautta voidaan tukea entistä paremmin jokaisen asiakkaan osallisuuden kokemusta ja sitä, että asiakas kokee olevansa aktiivinen toimija omassa prosessissaan ja että palvelu vastaa mahdollisimman hyvin hänen tarpeisiinsa.
Tähän asti oppimamme perusteella uskallamme väittää, että olemme ainakin vähän pystyneet raottamaan osallisuuden kokemusta tuottavien mekanismien mustan laatikon kantta. Tulokset myös toistavat sitä mitä osallisuudesta on opittu jo aikaisemmin.
Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken.
Tiia Rautiainen ja Anne Korppinen
Kirjoittajat työskentelevät Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sotessa Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen ‑hankkeessa.