Naisiin kohdis­tuva väkivalta yleis­tynyt myös Pohjois-Karja­lassa – ”Yhdessä voimme rakentaa maakuntaa, jossa jokainen voi elää pelotta”

Naisiin kohdis­tuva väkivalta on edelleen merkit­tävä turval­li­suus- ja hyvin­voin­tion­gelma. Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut pari­suh­teessa fyysistä väki­valtaa, fyysisen väki­vallan uhkaa tai seksu­aa­li­vä­ki­valtaa. Ilmoi­tukset naisiin kohdis­tu­vasta väki­val­lasta ovat tilas­tojen mukaan kasvaneet viime vuosina niin Pohjois-Karja­lassa kuin koko Suomessa.

Naisiin kohdis­tuva väkivalta koskettaa kaike­ni­käisiä pohjois­kar­ja­laisia. 20–64-vuotiaista naisista 13 % on kokenut fyysistä tai henkistä lähi­suh­de­vä­ki­valtaa vuoden 2024 aikana. Luku on kasvanut 5 % verrat­tuna vuoteen 2022. Vuonna 2022 4,2 % 65 vuotta täyt­tä­neistä naisista kertoi koke­neensa lähi­suh­de­vä­ki­valtaa edeltävän vuoden aikana. Koko Suomen tasolla puoles­taan jopa 45 % 16–17-vuotiaista tytöistä kertoo koke­neensa väki­valtaa seurus­te­lusuh­teis­saan.

Tilastot tuovat esiin usein piiloon jäävän ilmiön ylei­syyttä. Vaikka väki­val­lasta tai sen uhasta osataan ilmoittaa yhä useammin, on ilmoit­ta­misen kynnys silti korkealla. Koke­muk­sista voi olla vaikeaa puhua esimer­kiksi pelon tai häpeän takia, Siun soten lähi­suh­de­vä­ki­vallan ehkäi­sy­työn asian­tun­tija Sanna Pirinen kertoo.

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa työs­ken­nel­lään aktii­vi­sesti sen eteen, että lähi­suh­de­vä­ki­valtaa voitai­siin ennal­taeh­käistä. Siun sote on vahvis­tanut raken­teita turval­li­suutta lisäävien ja väki­valtaa ehkäi­se­vien toimien edis­tä­mi­seksi. Väki­vallan ehkäisy on koko yhteisön asia, ja kaikille turval­linen Pohjois-Karjala syntyy yhteis­työllä. Esimer­kiksi viran­omaisten, kuntien, järjes­töjen ja oppi­lai­tosten yhteis­työllä on keskeinen rooli väki­vallan vastaisten toimien edis­tä­mi­sessä.

Väki­vallan ehkäisy ei ole kuiten­kaan vain viran­omaisten tehtävä. Jokainen voi omalta osaltaan vahvistaa turval­lista arkea toimi­malla väki­val­lat­to­masti ja puut­tu­malla tilan­tei­siin, joissa näkee väki­valtaa tai sen uhkaa.

Turval­linen arki syntyy pienistä teoista: välit­tä­mi­sestä, rohkeu­desta puuttua ja halusta kuulla. Yhdessä voimme rakentaa maakuntaa, jossa jokainen voi elää pelotta, Pirinen muis­tuttaa.

Siun sote mukana kansain­vä­li­sessä Oranssit päivät ‑kampan­jassa

YK:n kansain­vä­linen Oranssit päivät ‑kampanja kannustaa kaikkia toimimaan naisiin kohdis­tuvan väki­vallan lopet­ta­mi­seksi. Vuosit­tain järjes­tet­tävä kampanja käyn­nistyy jälleen 25.11. ja huipentuu 10.12. ihmi­soi­keuk­sien päivään. 

Hyvin­voin­tia­lu­eemme otti haasteen vastaan tänäkin vuonna, ja toteuttaa kolme teemaan liittyvää PopUp ‑tapah­tumaa ympäri maakuntaa. Tavoit­teena on lisätä tietoi­suutta naisiin kohdis­tu­vasta väki­val­lasta sekä sen vaiku­tuk­sista naisten, tyttöjen ja perheiden hyvin­voin­tiin, tervey­teen ja turval­li­suu­teen, Pirinen kertoo.

PopUp ‑tapah­tumat toteu­te­taan Pohjois-Karjalan lähi­suh­de­vä­ki­vallan ehkäi­sy­työ­ryhmän (Lähesty) yhteis­työllä. Tapah­tu­missa tarjotaan tietoa väki­vallan tunnis­ta­mi­sesta, matalan kynnyksen keskus­te­lu­mah­dol­li­suuksia ja keinoja toimia, jos havaitsee väki­vallan uhkaa tai epäilee sitä. Tarkoi­tuk­sena on lisätä tietoi­suutta sekä herättää keskus­telua ja muis­tuttaa, ettei kenenkään tule jäädä yksin väki­vallan koke­musten kanssa.

Haluamme korostaa, että puheek­siot­ta­minen avaa ovia avun saami­selle, lisää turval­li­suutta ja auttaa murtamaan väki­vallan ympärillä vallit­sevaa hiljai­suutta. Naisiin kohdis­tuva väkivalta on laaja ilmiö ja se voi toteutua monin eri muodoin, kuten henkisenä, fyysisenä, talou­del­li­sena, seksu­aa­li­sena ja digi­taa­li­sena väki­val­tana. Usein väkivalta alkaa esimer­kiksi vähät­te­lystä tai kont­rol­loin­nista ja syvenee vähi­tellen. Sen tunnis­ta­minen on keskeistä, jotta apu ja tuki mahdol­listuu ajoissa, Pirinen painottaa.

Tänä vuonna PopUpit järjes­te­tään Joen­suussa, Outo­kum­mussa ja Juuassa seuraa­vien aika­tau­lujen mukai­sesti:

• 25.11.2025, klo 10–11.30 ja 15.30–17, Joensuu, Kaup­pa­keskus Iso Myy
• 26.11.2025, klo 12–15, Outokumpu, Perhei­den­paikka ry
• 3.12.2025, klo 9.30–12 ja 14–18, Juuka, kirjasto

Apua lähi­suh­de­vä­ki­val­taan, tunnis­ta­mi­seen ja ehkäisyyn

Lähi­suh­de­vä­ki­val­ta­ti­lan­teissa avun hakeminen mahdol­li­simman varhai­sessa vaiheessa on tärkeää. Hyvin­voin­tia­lu­eella on useita eri kanavia, mihin voi olla yhtey­dessä, jos arjessa ilmenee väki­valtaa tai turvat­to­muutta.

• Jos sinulla on jo asiakkuus Siun soten palve­luissa, ota asia puheeksi omatyön­te­ki­jäsi kanssa. 
• Jos sinulla on lähi­suh­de­vä­ki­val­taan liittyvä huoli, voit ottaa yhteyttä sosi­aa­li­pal­ve­luihin avun tarpeen arvioi­mi­seksi (Yhteydenotto/ilmoitus sosi­aa­li­huollon tarpeesta – Miun­pal­velut), voit olla yhtey­dessä mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lujen hoito­koor­di­naat­to­reihin (Mielen­ter­veys ja riip­pu­vuudet – Siun sote) tai keskus­tella huoles­tasi digi­taa­li­sissa palve­luis­samme Apua arjen asioihin ‑chatissa (Digi­taa­liset palvelut – Siun sote). 
• Siun soten Seri-tuki­keskus antaa apua ja tukea heille, jotka ovat kohdan­neet seksu­aa­lista väki­valtaa (Seksu­aa­li­vä­ki­vallan uhrien tuki – Siun sote).
• Jos sinulla on akuutti hätä tai pelkäät lähi­suh­de­vä­ki­valtaa arjessasi, voit olla yhtey­dessä Siun soten sosiaali- ja krii­si­päi­vys­tyk­seen (Sosiaali- ja krii­si­päi­vystys – Siun sote) tai turva­ko­tiin (Turvakoti – Siun sote)

Myös Pohjois-Karjalan alueella toimivat järjestöt, kuten Krii­si­keskus, Riko­suh­ri­päi­vystys ja Perhei­den­paikka ry sekä seura­kunnan Perhea­siain neuvot­te­lu­keskus, tarjoavat matalan kynnyksen apua väki­vallan koki­joille ja väki­valtaa käyt­tä­ville. Lisäksi kansal­linen Nolla­linja auttaa puhe­li­mitse ympäri vuoro­kauden kaikkia, jotka ovat kokeneet lähi­suh­de­vä­ki­valtaa tai sen uhkaa.

Lisä­tietoa lähi­suh­de­vä­ki­val­lasta ja avun hakemisen reiteistä voit lukea: Turval­linen arki ‑Lähi­suh­de­vä­ki­valta – Siun sote.