Turval­liset seurus­te­lusuh­teet ovat jokaisen nuoren oikeus

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten oppilas- ja opis­ke­lu­huollon palve­luissa tuetaan nuoria turvat­to­mien ihmis­suh­teiden tunnis­ta­mi­sessa ja omien rajojen aset­ta­mi­sessa. Lisäksi henkisen ja fyysisen väki­vallan koke­muk­sista tai pelosta voi aina mennä jutte­le­maan oppilas- ja opis­ke­lu­huollon ammat­ti­laisten kanssa.

Seurus­te­lu­vä­ki­valta näkyy kuraat­torin arjessa vahvimmin nuorten kokeman henkisen ja digi­taa­lisen väki­vallan muotoina, mutta myös fyysistä väki­valtaa kohdan­neita nuoria on. Nuoret eivät vält­tä­mättä tunnista kaikkia väki­vallan muotoja ja väkivalta voidaan ymmärtää pelkäs­tään fyysi­seksi väki­val­laksi. Havah­tu­minen ja omien koke­musten tunnis­ta­minen lähi­suh­de­vä­ki­val­laksi voi toteutua esimer­kiksi keskus­tel­lessa asiasta ystävän tai jonkun aikuisen, kuten kuraat­torin kanssa, Siun soten oppilas- ja opis­ke­lu­huollon kuraat­to­ri­pal­ve­lujen johtava sosi­aa­li­työn­te­kijä Sanna Turunen kertoo.

Henkinen väkivalta voi näkyä seurus­te­lusuh­teessa esimer­kiksi siten, että seurus­te­lu­kump­pani hallitsee ja kont­rolloi toisen elämää. Nuorten keskuu­dessa tämä ilmenee usein digi­taa­li­sena väki­val­tana, kuten vaati­muk­sena pitää sijain­ti­tie­toja päällä Snapchat-sovel­luk­sessa, viestien luke­mi­sena toisen puhe­li­mesta tai sosi­aa­lisen median tilien hallin­tana. Kont­rol­lointi voi näkyä myös kave­reiden ja perheen näkemisen rajoit­ta­mi­sena.

Nuoret saattavat ajatella kont­rol­loinnin ja musta­suk­kai­suuden olevan normaa­leja seurus­te­lusuh­tei­siin kuuluvia ilmiöitä, sillä niiden raja voi tuntua häily­vältä omis­tau­tu­nei­suuden ja rakkauden kanssa. Jokai­sella on kuitenkin oikeus yksi­tyi­syy­teen eikä kenenkään tarvitse olla jatku­vasti toisen tavoi­tet­ta­vissa, Turunen muis­tuttaa.

Henkinen väkivalta voi näkyä myös uhkailuna, hauk­ku­mi­sena, vähät­te­lynä, epäkun­nioit­ta­vana käytök­senä sekä roolien ja rajojen hämär­ty­mi­senä. Seurus­telu ja pari­suh­teessa oleminen on uutta ja sitä harjoi­tel­lessa nuorten voi olla vaikea määri­tellä omia rajojaan.

Kumppani voi esimer­kiksi joutua ottamaan niin paljon vastuuta toisen hyvin­voin­nista ja elämästä, että kuor­mittuu siitä valta­vasti eikä koe voivansa lähteä tilan­teesta. Näihin tilan­tei­siin voi liittyä seurus­te­lu­kump­panin psyyk­kisen hyvin­voinnin haasteita ja siitä syntyvää riip­pu­vuus­suh­detta, Turunen pohtii.

Nuoret voivat kokea seurus­te­lusuh­teis­saan myös seksu­aa­lista väki­valtaa, esimer­kiksi painos­ta­mista seksiin tai seksu­aa­lista ahdis­telua, kuvaa­mista ilman lupaa tai seksu­aa­listen kuvien jakamista.

Erityi­sesti seksu­aa­lisen väki­vallan koke­mi­seen liittyy usein valta­vasti häpeän koke­muksia ja siitä voi olla todella vaikea puhua kenel­le­kään. Kannus­tamme kuitenkin ottamaan myös vaikeimmat asiat puheeksi aikuisen kanssa, Turunen kannustaa.

Ennal­taeh­käisy ja varhainen puut­tu­minen avai­na­se­massa

Ennal­taeh­käisyn ja varhaisen puut­tu­misen näkö­kul­masta on erittäin tärkeää, että nuorten väki­val­taiset teot seurus­te­lusuh­teissa tunnis­te­taan väki­val­laksi. Jos nuorta mieti­tyttää, onkohan jokin asia turval­li­seen seurus­te­lusuh­tee­seen kuuluvaa, toimi­taanko häntä kohtaan tai toimiiko hän muita kohtaan oikein, on tärkeää, että koke­musten peilaa­mi­seen löytyy myös ammat­ti­laisten tukea.

Kuraat­tori voi tukea nuoria seurus­te­lu­vä­ki­val­ta­ti­lan­teissa tarjoa­malla mahdol­li­suuden keskus­tella luot­ta­muk­sel­li­sesti koke­muk­sis­taan. Tukea tarjotaan väki­valtaa koke­neiden lisäksi myös väki­vallan teki­jöille, jotta heidän olisi mahdol­lista muuttaa omia toimin­ta­ta­po­jaan.

Yhteinen pohdinta voi auttaa nuorta tunnis­ta­maan niin omia kuin toisen rajoja sekä löytämään selviy­ty­mis­kei­noja tilan­tei­siin. Kuraat­tori voi auttaa luomaan turva­verkkoa ja selvit­tä­mään tarvit­tavaa tukea. Kuraat­tori voi myös tarvit­taessa auttaa nuorta olemaan yhtey­dessä muihin tahoihin, kuten poliisiin, riko­suh­ri­päi­vys­tyk­seen tai krii­si­kes­kuk­seen, Turunen kertoo.

Lisäksi kouluissa ja oppi­lai­tok­sissa tuetaan nuoria esimer­kiksi järjes­tä­mällä erilaisia teema­tun­teja ja tapah­tumia, joissa annetaan ikäta­soi­sesti tietoa seurus­te­lu­vä­ki­vallan eri muodoista sekä käsi­tel­lään turval­lisia ihmis­suh­teita ja toisen kunnioit­ta­mista, Turunen jatkaa.

Nuoret ja nuorten huoltajat voivat olla yhtey­dessä oppilas- ja opis­ke­lu­huollon ammat­ti­lai­siin, jos jokin asia nuoren arjessa mieti­tyttää. Kuraat­torit, tervey­den­hoi­tajat ja psyko­logit auttavat nuoren hyvin­voin­tiin ja koulun­käyn­tiin liit­ty­vissä asioissa. Voit lukea lisää palve­luis­tamme ja löydät yhteys­tiedot verk­ko­si­vuil­tamme: www​.siunsote​.fi/​p​a​l​v​e​l​u​t​/​t​e​r​v​e​y​s​p​a​l​v​e​l​u​t​/​k​o​u​l​u​-​j​a​-​o​p​i​s​k​e​l​u​t​e​rveys/.

Lisä­tietoa lähi­suh­de­vä­ki­vallan tunnis­ta­mi­sesta ja avun hakemisen reiteistä löydät Lähi­suh­de­vä­ki­valta ‑sivul­tamme.

Avainsanat: