Pork­ka­na­raas­teiden laatua tutkit­tiin – taso oli hyvä, mutta tark­kuutta tarvitaan

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten ympä­ris­tö­ter­vey­den­huolto selvitti keväällä 2025, millaista pork­ka­na­raas­tetta päivä­ko­tien, koulujen ja ikään­ty­neiden ruoka­pal­ve­lujen asiak­kaiden lauta­sille päätyy. Valvon­ta­hank­keen taustalla oli huoli siitä, että pitkään varas­toidut edel­lis­syksyn porkkanat ovat aiheut­ta­neet viime vuosina ruoka­myr­ky­ty­se­pi­de­mioita Suomessa.

Valvon­ta­hank­keessa tutkit­tiin yhteensä 13 pork­ka­na­raas­te­näy­tettä eri puolilta Pohjois-Karjalaa. Näytteitä otettiin kohteista, joissa ruokailee ruoka­myr­ky­tysten riski­ryh­miin kuuluvia henki­löitä, kuten lapsia ja vanhuksia. Näyt­teistä etsittiin muun muassa Yersinia-bakteeria, koli­bak­teeria (E. coli) sekä hiiva- ja home­pi­toi­suuksia. Lisäksi havain­noi­tiin keit­tiöiden hygieniaa ja haas­ta­tel­tiin henki­lö­kuntaa pork­ka­na­raas­teen käsit­te­lystä.

Kaikkien tutkit­tujen näyt­teiden laatutaso oli hyvä:

Yersinia pseu­do­tu­bercu­losis ‑bakteeria ei löytynyt yhdes­tä­kään näyt­teestä, ja myös hiiva‑, home- ja koli­bak­tee­ri­tasot pysyivät salli­tuissa rajoissa. Tämä on hyvä uutinen, toteaa ympä­ris­tö­ter­veys­suun­nit­te­lija Jaana Ryhänen.

Sen sijaan toisesta Yersinia-suvun baktee­rista, Yersinia ente­roco­li­ticasta, löytyi jälkiä yhdek­sästä näyt­teestä. Tutki­muk­sessa käytetty PCR-menetelmä on erittäin herkkä ja tunnistaa hyvin pienetkin pitoi­suudet. Pelkkä PCR-tulos ei kuiten­kaan kerro, onko kyseessä ihmiselle haital­linen kanta. Tällaisia löydöksiä voi ilmetä myös muuten hyvä­laa­tui­sista pork­ka­noista.


PCR-tulos ei yksin tarkoita, että raaste olisi ollut vaaral­lista. Noin 20–40 % hyvä­kun­toi­sis­takin pork­ka­noista antaa PCR:llä posi­tii­visen tuloksen. Sairas­tu­misia ei ole rapor­toitu, eikä tuotteita ole tarvinnut vetää pois, Jaana Ryhänen täsmentää.

Huomiota varas­toin­tiin, hygie­niaan ja laatuun

Tutkimus toi esille myös kehi­tys­koh­teita. Säilytys- ja tarjoi­lu­läm­pö­ti­loissa oli joissain kohteissa poik­keamia, ja huomiota on tärkeää kiin­nittää jatkos­sakin pork­ka­noiden varas­toin­tio­lo­suh­tei­siin, käsit­te­ly­vai­heiden hygie­niaan ja pork­ka­noiden laatuun.

Ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon valvon­nassa kiin­ni­te­tään jatkossa huomiota alueella olevien pork­ka­na­raas­teen valmis­ta­jien ja toimit­ta­jien omaval­von­ta­suun­ni­tel­miin sekä erityi­sesti näyt­teen­ot­to­suun­ni­tel­miin ja näyt­teen­oton toteu­tu­mi­seen.

Koko tutki­mus­ra­portti on luet­ta­vissa verk­ko­si­vuil­tamme: Pork­ka­na­raas­teen mikro­bio­lo­ginen laatu, valvon­ta­hanke 2025 (pdf)

Ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon tehtävänä on suojella väestön terveyttä elinym­pä­ristön ja elin­tar­vik­keiden mahdol­li­silta terveys­hai­toilta. Kyse on kuntien laki­sää­tei­sestä tehtä­västä, jota Pohjois-Karja­lassa hoitaa Siun sote kuntien kanssa solmitun sopi­muksen perus­teella.

Avainsanat: