Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote järjestää alueensa perheille kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja. Kasvatus- ja perheneuvonta on matalan kynnyksen sosiaalipalvelu, joka tukee perheitä vanhemmuudessa, lapsen kasvussa ja kehityksessä sekä pari- ja perhesuhteissa.
Kasvatus- ja perheneuvontaa järjestetään perheneuvoloissa. Palvelun päätehtävänä on vahvistaa perheen suhteita sekä tukea perheen vuorovaikutusta. Toiminnan tavoitteena on luoda edellytyksiä lapsen turvalliselle kasvulle, tukea vanhempia kasvatustehtävässä sekä vahvistaa perheiden toimintakykyä ja hyvinvointia. Kasvatus- ja perheneuvola tarjoaa tukea 0–17-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Lisäksi Joensuun ja Kontiolahden alueella toimiva nuortentiimi on erikoistunut 13–17-vuotiaiden nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelyyn.
Lasten käytöshaasteet ja tunteiden säätely ovat yleisimpiä syitä hakeutua perheneuvolaan. Perhe voi myös tarvita tukea perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Toisinaan vanhemmilla voi olla keskenään erilaisia toimintatapoja, sääntöjä tai arvoja, joihin kaivataan yhteensovittamista, sosiaalityöntekijä Sari Pakarinen kertoo.
Nuorten keskuudessa näkyvät ahdistus ja lievät, elämään kuuluvat alakulot. Lisäksi kasvatus- ja perheneuvonta voi tukea kiusaamistapauksissa tai koulukäynnin haasteissa, sosiaaliohjaaja Päivi Lundberg jatkaa.
Perheet voivat olla yhteydessä kasvatus- ja perheneuvontaan, jos perhe kokee tarvitsevansa tukea arkeensa tai heillä on huolia lapsen kasvusta, kehityksestä tai käytöksestä. Yhteyttä voivat ottaa vanhemmat, nuoret itse tai palveluun voi ohjautua esimerkiksi neuvolan kautta.
Perheet voivat olla puhelimitse yhteydessä, jos heillä herää huoli lapsen tai perheen hyvinvoinnista. Toimimme osana lapsiperheiden palveluja ja myös muut hyvinvointialueen ammattilaiset voivat ohjata perheen palvelujemme äärelle, Pakarinen kertoo.
Nuoret voivat hakeutua perheneuvolan palveluihin itsenäisestikin. Nuorille on tärkeää, että on joku, joka kuuntelee, ja he ovat löytäneet hienosti palvelun äärelle. Nuoret ovat voineet kuulla palvelusta kaveriltaan tai seurustelukumppaniltaan. Hyvä sana palvelusta kiirii herkästi eteenpäin, Lundberg iloitsee.
Perheneuvolan moniammatillinen joukko ammattilaisia tekee tiivistä yhteistyötä toistensa vahvuuksia hyödyntäen. Perheneuvolassa työskentelee sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, psykologeja sekä perheterapeutteja. Lasten ja nuorten psykiatripalveluja hankitaan tarvittaessa ostopalveluna. Palvelussa voidaan havainnoida perheiden palvelujen tarvetta ja ottaa tarvittaessa muita ammattilaisia työskentelemään perheen rinnalle.
Perheen kanssa työskennellään perheterapeuttisella otteella ja palvelu voi sisältää esimerkiksi keskusteluapua, ohjausta arjen toiminnoissa sekä erilaisia terapeuttisia menetelmiä. Lasten kanssa toiminta voi olla leikkimistä, pelailua tai piirtämistä, joiden tavoitteena on tutustua ja luoda luottamuksellista yhteyttä lapseen.
Leikki on lapsen väylä ilmaista itseään ja leikin avulla voi harjoitella myös tunnesäätelytaitoja, psykologi Marjaana Sirviö kertoo.
Tukea vanhemmuuteen – ”Riittävää vanhemmuutta on myös se, että osataan välillä höllätä”
Kasvatus- ja perheneuvontaa tarjotaan yksilöllisesti, perheen tarpeisiin vastaten. Palvelua voi olla joko lyhytkestoista tai jatkua pidempiaikaisesti. Yhteistä on kuitenkin se, että palvelu keskittyy tunnistamaan perheen vahvuuksia.
Jokainen perhe on ainutlaatuinen. Elämään ei ole yhtä sapluunaa ja siksi mekään emme jaa valmiita toimintamalleja, vaan tuemme perhettä löytämään omat vahvuutensa. Perheet ovat oman elämänsä asiantuntijoita, mutta välillä jokainen meistä tarvitsee peilausta ja ulkopuolisen tukea voimavarojen ja ratkaisujen löytämisessä, psykologi Hanna Rintala pohtii.
Toisinaan lapsen käytöspulmat voivat helpottaa myönteisen vuorovaikutuksen tukemisella. Muistamme usein kieltää ja torua lasta, mutta unohdamme kehua ja kiittää. Tavoitteenamme on, että vanhemmat oppisivat sanoittamaan perheen ja lapsen vahvuuksia, Rintala jatkaa.
Moni vanhempi voi kokea riittämättömyyden tunteita vanhemmuudessaan. On luonnollista, että lapselleen halutaan parasta, mutta täydellisyyteen pyrkiminen väsyttää. Riittävässä vanhemmuudessa on keskeistä rakastava ja turvallinen perhe-elämä, jossa asetetaan rajat, sallitaan virheet sekä annetaan huolenpitoa ja hellyyttä. Vanhemman tulisi muistaa huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja pyytää tarvittaessa apua.
Vanhemmuuden jaksamisen haasteet ovat yleistyneet ja nykyisin koetaan paineita vanhemmuudesta. Tukiverkostot voivat olla niukat ja arki kuormittaa. Olisi tärkeää muistaa, ettei vanhemmuudessakaan tarvitse olla täydellinen, vaan riittävää vanhemmuutta on myös se, että osataan välillä höllätä, Pakarinen muistuttaa.
Tunnetaitoihin tutustuminen ja niiden harjoittelu kuuluu koko perheelle! Perheneuvolassa saa ja voi pysähtyä oman vanhemmuutensa ja myös omien vanhemmuuden malliensa äärelle, Sirviö muistuttaa.
Perheneuvolan ammattilaiset toivovat, että perheet olisivat matalalla kynnyksellä yhteydessä perheneuvolaan. Kasvatus- ja perheneuvonta palvelee perheitä parhaiten silloin, kun tilanteet eivät ole päässeet vielä kriisiytymään.
Aina kannattaa olla yhteydessä, eikä liian pientä asiaa olekaan. Yhteydenoton yhteydessä keskustelemme perheen tilanteesta ja arvioimme palvelun kiireellisyyttä. Joskus ensimmäinen aika voi mennä parin kuukauden päähän, mutta jos tilanne vaatii, voimme yrittää järjestää aikaa nopeammin, Pakarinen kannustaa.
On hienoa, että vanhemmat haluavat pysähtyä perheen asioiden äärelle. Suomalaisessa kulttuurissa ajatellaan usein, että meidän tulisi pärjätä yksin. Oikeasti avun hakeminen on vahvuus. Silloin uskallamme näyttää oman haavoittuvuutemme ja todeta, että nyt kaivataan tukea oman perheen arjen vahvistamiseksi, Rintala muistuttaa.

