Hyvinvointialueiden kuluvalle vuodelle saama rahoitus on jäämässä pienemmäksi kuin niiden järjestämisvastuulla olevien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden todelliset kustannukset ovat. Hyvinvointialueiden osavuosikatsausten vertailussa Pohjois-Karjalan alijäämäennuste on kuitenkin tällä hetkellä toiseksi pienin.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten toisessa osavuosikatsauksessa kuluvan vuoden ennakoidaan päätyvän 22,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämää on Pohjois-Karjalassa kertymässä noin 2,5 prosenttia budjetista, muilla Itä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueilla alijäämä on arviolta noin kuusi prosenttia. Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden muodostamalla Itä-Suomen yhteistyöalueella sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluihin on varattu yhteensä noin neljä miljardia euroa, mutta kustannusten ennakoidaan nousevan noin 250 miljoonaa euroa rahoitusta suuremmiksi.

– Taloushaasteista huolimatta ajattelen, että vaikeudet ovat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella edelleen voitettavissa. Meillä on pohjalla useamman vuoden tarkka taloudenpito ja onnistuimme hyvin tämän vuoden taloussuunnittelussa yhteistyössä aluehallituksen kanssa. Näiden seurauksena meille myönnettiin ainoana hyvinvointialueena Suomessa lainanottovaltuutta ensi vuodelle. Palvelustrategia- ja palveluverkkopäätökset on myös tehty, mikä antaa meille selkeän suunnan toiminnan ja talouden tasapainottamiselle, arvioi hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen.

Suurimmat syyt alijäämien kasvuun niin Pohjois-Karjalassa kuin muillakin hyvinvointialueilla löytyvät yleisestä kustannusten noususta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkaratkaisut nostavat henkilöstökuluja ja ostopalvelujen hinnat ovat kallistuneet jyrkästi. Talousarvion ylitykset rasittavat erityisesti ikäihmisten asumispalvelujen ja vuokratyövoiman kustannuksia.

Katse rohkeasti tulevaisuuteen

Hyvinvointialueita ohjaava lainsäädäntö edellyttää, että niiden talouden tulee olla tasapainossa vuoteen 2026 mennessä. Tämä edellyttää nopeita toimenpiteitä, joilla kustannuksia saadaan karsittua, mutta samalla turvataan palvelujen saatavuus ja laatu.

– Keskeinen haaste kaikilla hyvinvointialueella on henkilöstön saatavuus. Meidän on tunnustettava talouden ja henkilöstön riittävyyden haasteet, ja otettava rohkeasti käyttöön uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja, toteaa Leivonen.

Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajat ja aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuivat viime viikon lopulla keskustelemaan yhteistyöalueen talousnäkymistä ja yhteistyöstä kustannushaasteiden selättämiseksi. Yhteinen näkemys oli, että vaikeassa tilanteessa on olennaista säilyttää rohkeasti näkymä tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä ja kustannussäästöjä haetaan muun muassa työnjaon ja yhteishankintojen kautta. Alueen yhteiset työryhmät laativat suunnitelman muun muassa potilastietojärjestelmän osalta. Suunnitelmien on määrä valmistua alkuvuonna 2024.

Yhteistyöalueen tapaamisessa kävi myös selväksi, että pelkästään toiminnan tehostamisella ei kustannusten noususta johtuvia talousongelmia ratkaista:

– Omien toimien ja hyvän yhteistyön lisäksi tarvitaan myös kansallisia ratkaisuja hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamiseksi. Valtion on huolehdittava, että lakisääteisten tehtävien hoitoon tarvittava rahoitus on riittävä, tai vaihtoehtoisesti purettava velvoitteita. Tässä meillä on edelleen tärkeä vaikuttamisen ja edunvalvonnan paikka sekä yhteisesti hyvinvointialueina kuin Pohjois-Karjalankin näkökulmasta, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten osavuosikatsaus käsitellään aluehallituksessa 31.8. Kokousasiakirjat löytyvät osoitteesta http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2023100265.