Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen yhteinen tilannekeskus aloittaa toimintansa 3.4.2023. Tilannekeskuksen keskeisimpänä tavoitteena on parantaa Siun soten eri toimialojen ammattilaisten yhteistyötä ja siten nopeuttaa sekä sujuvoittaa hyvinvointialueen asukkaiden avun saantia.​

Tilannekeskus tukee ammattilaisia työssään ja parantaa tiedon kulkua eri toimijoiden välillä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa tilannekeskus koordinoi sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastuslaitoksen sekä ympäristöterveydenhuollon tilannekuvia koko maakunnan alueella niin työntekijöiden kuin johdonkin tarpeisiin.

Keskukseen ei ole asiakaspalvelunumeroa, vaan yhteydenotot tulevat lähes aina ammattilaisten kautta. Poikkeuksena tästä on sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakkaille suunnattu puhelinpalvelu. Asiakkaiden palvelunumero pysyy ennallaan.

- Esimerkkinä tilannekeskuksen toiminnasta voisi olla sellainen tilanne, jossa ensihoito kuljettaa omaishoitajan jatkohoitoon ja omaishoidettava tarvitsee apua. Omaishoitoperheen tilanne käsitellään tilannekeskuksessa moniammatillisesti mm. sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijöiden kanssa. Omaishoidettavalle järjestetään tarvittavat palvelut kuten asumispalvelupaikka omaishoitajan sairastumisen ajaksi, projektiasiantuntija Heikki Kärki kertoo.

Yhteinen tila mahdollistaa monialaisen asiakaslähtöisen työskentelyn

Toiminnan käynnistyessä pääpaino on yhteisessä tilassa työskentelyssä ja monialaisessa yhteistyössä eri viranomaisten kesken. Hyvinvointialueen yhteinen tilannekeskus sijaitsee fyysisesti Noljakassa entisissä hätäkeskuksen tiloissa. Tilannekeskus toimii ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä. Tilannekeskuksen toivotaan lisäävän työhön sujuvuutta etenkin iltaisin ja viikonloppuisin.

Ensi vaiheessa huhtikuun alussa tilannekeskukseen siirtyy työskentelemään päivystävä palomestari, ensihoidon kenttäjohtaja ja kaksi muuta ensihoidon työntekijää sekä sosiaali- ja kriisipäivystys. Sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on yhteensä 12 työntekijää, jotka työskentelevät ympärivuorokautisesti.

- Tilannekeskuksen tilaratkaisut ja uusi näyttötekniikka mahdollistavat muun muassa yhteistehtävien seurannan sekä hallinnan. Saamme näkymän yhteisestä tilannekuvasta isolle näytölle. Resurssien käyttö ja tilannejohtaminen moniviranomaistehtävissä tehostuu, sanoo ensihoidon kenttäjohtaja Jyrki Jaaranen.

- Jatkamme sosiaali- ja kriisipäivystyksen päivittäistä toimintaa yhteisissä tilannekeskuksen tiloissa, joka tuo synergiaa ja näin opimme tuntemaan toistemme työtä ja tarpeita paremmin sekä työskentelemään moniammatillisesti ja asiakaslähtöisesti. Tämä myös mahdollistaa toiminnan yhteisen kehittämisen jatkossa, kertoo palvelujohtaja Tuuli Ollila perhe- ja sosiaalipalveluista.

Uutena toimintana tilannekeskuksessa aloittaa puhelimessa tehtävä ensihoidon kiireettömien tehtävien hoidon tarpeen arviointi. Hätäkeskus välittää tilannekeskukseen kiireettömiä ensihoitotehtäviä. Tilannekeskuksessa työskentelevä sairaanhoitaja soittaa asiakkaalle ja kartoittaa avuntarpeen sekä järjestää asiakkaalle tarvittaessa avun ja hoidon. Toiminnalla tuetaan resurssien tarkoituksen mukaista käyttöä.

Parhaillaan tilannekeskuksessa käynnistetään rekrytointia myös ikäihmisten palvelujen ammattilaisen osalta, erityisesti osaamista tarvitaan asiakkaan kotiuttamiseen ja palvelutarpeen arviointiin.

- Hyvinvointialueemme väestö ikääntyy ja ikäihmiset asuvat usein kotona ilman palveluita, tai ovat kotihoidon- tai omaishoidonpalveluiden piirissä. Ikäihmisille tulee paljon tarpeita, jotka vaativat moniammatillista yhteistyötä iäkkään tilanteen selvittämiseksi akuutisti. Usein tarvittavat palvelut ovat muuta kuin terveydenhuollon palveluita. Esimerkiksi tarvetta voi tulla akuutisti tilapäiselle asumispaikalle tai kotona asumista tukeville palveluille, kertoo palvelujohtaja Hannele Komu ikäihmisten palveluista.

Myös terveys- ja sairaalapalvelut ovat nimenneet työntekijän suunnittelemaan toimialueen palveluita osana tilannekeskuksen toimintaa.

Tilannekeskuksen toiminnan kehittäminen jatkuu

Tilannekeskuksen toimintamallia on valmisteltu ja rakennettu yhteistyössä Siun soten ammattilaisten kanssa. Valmistelutyötä on viety eteenpäin monialaisessa kehittämistyöryhmässä.

Toimintamallin tukena ovat olleet konkreettiset asiakastapaukset, joita tilannekeskus voisi jatkossa hoitaa.

- Tilannekeskuksen toiminnan kehittämisen jatkuu edelleen. Toimintaa kehitettään jatkossakin ketterästi saatujen kokemusten ja esille nousevien tarpeiden mukaan, Kärki sanoo.