Siun sote toteutti tammikuun lopussa verkkokyselyn ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyen. Kyselyllä halutiin kuulla Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen asukkaiden näkemyksiä aiheesta. 

Kaksi viikkoa avoinna olleeseen verkkokyselyyn saatiin kaikkiaan 266 vastausta. Kyselyyn vastanneista noin puolet oli 65–74-vuotiaita. Vastauksia saatiin kaikista hyvinvointialueen kunnista. 

Kyselyn vastaajien mielestä selvästi tärkein keino edistää ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia on riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Liki puolet vastaajista piti tätä kaikkein tärkeimpänä keinona. Seuraavaksi tärkeimmäksi keinoksi nimettiin arjen toimintakyvyn ylläpitäminen, jonka kaikkein tärkeimmäksi keinoksi laittoi noin 20 prosenttia vastaajista ja toisiksi tärkeimmäksi reilut 35 prosenttia. 

Turvallinen asumisympäristö, yksinäisyyden vähentäminen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen, elintapaohjaus sekä tapaturmien ehkäisy koettiin seuraavaksi tärkeimmiksi. Listalla vähiten tärkeiksi vastaajat kokivat digi- ja teknologiaosaamisen lisäämisen sekä päihdehaittojen ehkäisyn.

Listalla mainittujen keinojen lisäksi vastaajat nostivat esille myös muita tärkeitä asioita, joita tulisi huomioida ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Näitä olivat mm. ennaltaehkäisevä toiminta, riittävät terapiapalvelut, myönteisempi suhtautuminen ikäihmisiin, sosiaaliset kohtaamiset, taloudellinen turva ja harrastusmahdollisuudet.

Tukea, turvaa ja elämäniloa

Siun soten strategiassa hyvinvointialueen tarkoitukseksi on kirjattu: ”Hyvää elämää ja elämäniloa Pohjois-Karjalassa: tukea, turvaa ja hyvinvointia”. Strategian hengessä verkkokyselyssä haluttiin myös selvittää, mitkä asiat vastaajille tuottavat tukea, turvaa ja elämäniloa. Kysymykseen ei ollut valmiita vaihtoehtoja, vaan asiaa selvitettiin avoimella kysymyksellä. 

Useammassa vastauksessa toistui samoja asioista. Monelle vastaajalle tukea, turvaa ja elämäniloa toivat ystävät, läheiset, perhe, terveys, liikunta ja harrastukset, omatoimisuus, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lähipalvelut, koti, luonto, taloudellinen turva sekä avun saaminen tarvittaessa.  Lisäksi vastauksissa mainittiin useamman kerran myös liikkumiseen ja kulkemiseen liittyvät asiat, kuten asiointikyydit.

Kyselyssä nousi myös useamman kerran esille ikääntyneiden neuvolatoiminta. Ajatus ikääntyneille suunnatusta neuvolasta nousi esille sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinona että asiana, joka toisia tukea, turvaa ja elämäniloa. Ikäihmisten neuvolaa on toivottu myös Siun sotelle tehdyssä valtuustoaloitteessa.

Hyvinvointialueella on jo tällä hetkellä toiminnassa geriatrisen osaamiskeskuksen Ikäneuvola-toiminta, joka on suunnattu yli 65-vuotiaille itsenäisesti kotona asuville ihmisille. Toiminnan tavoitteena on ikääntyvien hyvinvoinnin, terveyden ja terveellisten elintapojen sekä toimintakyvyn edistäminen, sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisy ja varhaisen tuen tarjoaminen.

Ikäneuvolan terveystapaamiset pitävät sisällään sähköiset terveys- ja hyvinvointitarkastukset sekä terveystapaamisen, joka voidaan toteuttaa sekä lähi-, puhelin- että etätapaamisena, asiakkaan toiveiden mukaisesti. 

- Ikäihmiset ovat nyt nostaneet esille myös matalamman kynnyksen Ikäneuvola-toimintaa ja tätä olemme valmistelemassa ennaltaehkäisyn, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi, kertoo palvelujohtaja Hannele Komu Siun soten ikäihmisten palveluista.

Siun sotessa on käytössä myös Hei ikäihminen, mitä siulle kuuluu -toimintamalli. Toimintamallin tavoitteena on kannustaa ikääntyneitä ottamaan yhteyttä, mikäli omassa elämäntilanteessa on huolenaiheita, yksinäisyyttä tai turvattomuuden kokemuksia. Lisätietoa toimintamallista voit lukea Siun soten verkkosivuilta: Hei ikäihminen, mitä siulle kuuluu -toimintamalli kannustaa ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä - Ajankohtaista - siunsote.fi

Arvokasta tietoa toimintasuunnitelmaa varten

Verkkokyselyn vastauksia hyödynnetään hyvinvointialueella valmisteltavassa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintasuunnitelmassa.

- Kiitämme kaikkia vastaajia. Saimme vastauksista arvokasta tietoa suunnitelman tueksi. Verkkokysely oli yksi tapa kuulla asukkaiden ajatuksia. Kyselyn lisäksi osallistamme laajasti eri toimijoita suunnitelman tekoon. Luonnosta käsitellään muiden muassa osallisuuslautakunnassa ja vanhusneuvostossa. Lopulta suunnitelma etenee aluevaltuuston hyväksyttäväksi, Komu kertoo.

Toimintasuunnitelmaa työstetään kevään ajan. Tavoitteena on, että suunnitelma tulee aluevaltuuston käsittelyyn toukokuussa.