Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote kysyi pohjoiskarjalaisilta nuorilta ja lapsiperheiltä ajatuksia kiusaamisesta ja neuropsykiatrisista haasteista kevään 2024 aikana. 

Kyselyt kiinnostivat pohjoiskarjalaisia ja vastauksia kyselyihin saatiin runsaasti. Nuorille suunnattuun kiusaamisen ehkäisemisen teemoihin pureutuvaan kyselyyn osallistui yhteensä 378 nuorta. Osallistujat antoivat kyselyalustalla yhteensä 16 739 ääntä erilaisiin kiusaamisen teemoja käsitteleviin väitteisiin. Neuropsykiatrisia haasteita käsittelevään kyselyyn vastasi yhteensä 258 osallistujaa. Osallistujat antoivat kyselyalustalla yhteensä 11 368 ääntä väitteisiin, jotka käsittelivät neuropsykiatrisia pulmia perheiden arjessa. 

Kyselyjen vastaukset käsiteltiin ilmiötyöpajoissa, joihin osallistui alueen vanhempia ja nuoria, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, hallinnon edustajia, päättäjiä sekä sidosryhmien edustajia, kuten kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työntekijöitä. 

Kiusaamiskokemukset vaikuttavat nuorten ajatteluun ja mielenterveyteen

Nuorille suunnatun kyselyn tulosten perusteella kiusaamiskokemukset vaikuttavat sekä nuorten ajatteluun että mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Kiusaamiskokemukset voivat jättää kipeän jäljen ja heijastua nuoren elämään vielä pitkään kiusaamisen päätyttyäkin.

Ilmiötyöpajassa keskusteltiin moniammatillisesti kiusaamisen ehkäisemisestä ja turvallisuuden edistämisestä. Nuorten ohjaaminen aktiivisuuteen ja osallisuuteen luo vahvan perustan yhteisöllisyydelle sekä vahvistaa nuorten sosiaalisia taitoja. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen on keskeinen osa kiusaamisen ehkäisyä, sillä kyseiset taidot auttavat nuoria ilmaisemaan itseään ja tunnistamaan kiusaamista yhteisöissä. 

– Nuorten keskinäinen tuki voi olla tehokas tapa ehkäistä kiusaamista, koska nuoret ovat toisilleen tärkeimpiä esimerkkejä. Nuorten osallistuminen kiusaamisen ennaltaehkäisyyn luo vastuunottoa omasta ja toisten hyvinvoinnista yhteisössä, erityisasiantuntija Sirpa Turunen toteaa.

Lisäksi on tärkeää, että kaikki nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset koulutetaan tunnistamaan ja puuttumaan kiusaamiseen. Välitön puuttuminen kiusaamiseen luo turvallisen ympäristön ja osoittaa samalla, ettei kiusaamista sallita. Ammattilaisten yhteinen sitoutuminen luo vahvan tukiverkoston ja tehostaa näin osaltaan kiusaamisen ehkäisyä sekä siihen puuttumista. Laaja yhteistyö mahdollistaa myös kokonaisvaltaisen toimintamallin kehittämisen kiusaamisen torjuntaan.

Neuropsykiatriset haasteet heijastuvat koko perheen arkeen 

Perheille suunnatun kyselyn vastausten perusteella perheiden tilanteet ja tuen tarpeet neuropsykiatrisiin haasteisiin liittyen ovat hyvin yksilöllisiä. Osa vanhemmista koki saavansa riittävästi apua ja tukea perheensä arkeen. Puolestaan osa vanhemmista koki, etteivät he ole saaneet riittävästi tietoa hoidon, tuen ja kuntoutuksen keinoista. 

Vanhemmat kokivat, että erilaisia neuropsykiatrisia kuntoutusmuotoja on ollut vaikeaa saada. Vastausten perusteella osa vanhemmista kokee, että lasten ja nuorten neuropsykiatrisia piirteitä ei osata tunnistaa riittävän hyvin ja varhain. Lisäksi vanhemmat ovat voineet jopa kokea syyllistämistä lapsensa tai nuorensa neuropsykiatrisista haasteista.

– Kyselyvastauksista voidaan tulkita, että perheiden tilanteet ovat moninaisia ja neuropsykiatriset haasteet vaikuttavat perheiden elämässä useilla eri osa-alueilla. Haasteet eivät vaikuta pelkästään yksilöön, vaan laajasti koko perheen elämään, projektisuunnittelija Minna Patama kertoo.

Ilmiötyöpajan keskusteluissa korostui se, että perheiden oikea-aikainen tuki vaatii selkeästi sovitut monialaiset yhteistyörakenteet. Tärkeänä pidettiin perhekeskeistä verkostomaista työskentelyä, jossa voidaan huomioida perheen kokonaistilanne ja sujuvoittaa tiedon siirtymistä toimijalta toiselle. Perheen ja ammattilaisten yhteinen keskustelu tuen, kuntoutuksen ja hoidon mahdollisuuksista osallistaa myös perheet palvelujensa suunnitteluun.

 – Perheille, joissa on neuropsykiatrisia haasteita, matalankynnyksen tuki on erittäin tärkeää. Tuen tulisi olla helposti löydettävissä ja sitä tulisi saada riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäksi on tärkeää lisätä yleistä tietoutta neuromoninaisuudesta ja olla mukana luomassa jokaiselle turvallista ympäristöä, jossa moninaisuutta arvostetaan, kehittäjätyöntekijä Tuija Klingberg toteaa.

Ilmiötyöpajojen keskustelujen pohjalta laadittiin julkilausumat hyvinvointialueen päättäjille luovutettaviksi. Kiusaamisen ehkäisemistä sekä neuropsykiatrisia haasteita käsittelevät julkilausumat luovutetaan hyvinvointialueen aluevaltuustolle seuraavassa kokouksessa 12.6.2024 sekä vaikuttamistoimielimille touko-kesäkuun aikana. Julkilausumat ovat myös luettavissa verkkosivuiltamme: Kyselyt - siunsote.fi. 

Uudenlaisen toimintamallin tavoitteena on saada nuorten ja perheiden ääni osaksi päätöksentekoa sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn matalalla kynnyksellä. Lisää aiheesta voi lukea myös aiemmin julkaistusta tiedotteesta: Pohjoiskarjalaisten ääni osaksi päätöksentekoa ja palvelujen kehittämistä.