Pohjois-Karjalan pelastuslaitos sai 1 445 vastausta asuinrakennuksien paloturvallisuuden itsearvioinnissa viime vuonna. Itsearvioinnissa kiinteistön omistaja tai haltija arvioi itse rakennuksen paloturvallisuutta pelastuslaitoksen antaman ohjeistuksen avulla.

Vastaajista 287 ilmoitti vähintäänkin yhdestä korjattavasta asiasta ja 202 tapauksessa ilmoitettiin vain yhdestä puutteesta, 85 tapauksessa puutteita oli useampia.

Mitä korjattavavia asioita ilmoitettiin?

Yleisimmäksi korjattavaksi asiaksi vastauksissa nousi kiinteistöjen osoitenumeroinnin näkyvyys. Tästä asiasta ilmoitti 114 henkilöä, eli lähes kahdeksan prosenttia kaikista vastanneista.

– Onkin tärkeää pitää osoitenumerointi kunnossa, sillä koskaan ei tiedä, milloin sattuu tarvitsemaan ensihoitajien tai pelastuslaitoksen apua. Avun saanti voi viivästyä huomattavasti, mikäli merkinnät eivät ole selkeästi näkyvillä, vs. riskienhallintapäällikkö Janne Halonen muistuttaa.

Toiseksi yleisin korjattava asia oli havaitut puutteet kattoturvatuotteiden turvallisuudessa ja käytettävyydessä. On hyvä muistaa, että kiinteistön omistaja on vahingonkorvausvelvollinen, jos esimerkiksi nuohoojalle tapahtuu onnettomuus kattoturvalaitteiden puutteiden ja vikojen vuoksi. Puutteita ilmoitti 67 vastaajaa, eli 4,6 prosenttia vastanneista. Kolmanneksi yleisin ilmoitettu puute koski käytössä olevien tulisijojen nuohousta. Nuohoukseen liittyvän havainnon oli tehnyt 48 vastaajaa, eli 3,3 prosenttia vastanneista.

Muita yleisimpiä korjattavaksi ilmoitettuja asioita olivat palovaroittimien riittävyys, rakennuksen asuinkerrosten poistumisturvallisuus, palovaroittimien säännöllinen testaus sekä varateiden helppo käytettävyys. Kaikkiin näihin tuli vastauksia 33–41 kappaletta ja vastausprosentit olivat 2,3–2,8 prosentin välillä.

Pelastuslaitos sai myös kysymyksiä

Itsearvioinnin mukana pelastuslaitos sai kysymyksiä, jotka liittyvät vapaaehtoiseen turvallisuuden parantamiseen – palovaroittimien määrään, kotivaraan ja alkusammutuskalustoon liittyen.

– Asuntoihin ei ole pakollista hankkia alkusammutusvälineitä, mutta se on hyvä ja edullinen tapa edistää paloturvallisuutta, sillä pienestäkin palon alusta voi syntyä merkittävät vahingot. Tilastojen perusteella vuonna 2022 Pohjois-Karjalassa tapahtuneissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa vain noin joka kolmannessa tapauksessa yritettiin alkusammutusta, Halonen kertoo.

Kaikkein vähiten korjattavia asioita on asukkaiden vastausten mukaan sähkölaitteiden turvallisuudessa ja niiden turvallisessa käytössä, saunan paloturvallisessa käytössä, tulisijojen suojaetäisyyksissä, palavien nesteiden ja kaasujen varastoinnissa, maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksissa, syttyvän materiaalin säilyttämisessä rakennusten läheisyydessä sekä kattilahuoneiden palo-osastoinnissa. Kaikkiin näihin kysymyksiin tuli vain yksittäisiä vastauksia, 2–6 kappaletta. Korjattavaa ei myöskään löytynyt jäteastioiden tai -katosten turvallisuudessa.

Vain toimiva palovaroitin pelastaa

Vaikka vain hieman yli kaksi prosenttia vastanneista ilmoitti, että heillä on korjattavaa palovaroittimien suhteen. Ei palovaroittimia kuitenkaan löydy 27 prosentissa asunnoista. Vuoden 2022 rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa hieman alle puolessa, kyseisistä kohteista löytyi palovaroitin. Ja näistäkin kohteista, joissa palovaroitin löytyi, ei varoitin ollut toimintakuntoinen kuin joka neljännessä tapauksessa.

– Itsearviointikyselyyn vastanneet henkilöt kertoivat myös, kuinka aikoivat havaitsemansa puutteet korjata. Yksittäisissä tapauksissa tehtiin erikseen palotarkastus, neuvontakäynti tai puhelinsoitto esiin tulleiden puutteiden tai asukkaan toivomuksen perusteella. Noin 200 kohdetta jätti vastaamatta itsearviointi kyselyyn vuoden 2022 aikana. Näihin asuntoihin pelastuslaitos suorittaa yleisen palotarkastuksen kuluvan vuoden alkupuoliskon aikana, Janne Halonen kertoo.

Edellisiin vuosiin verrattuna oli postin palauttamien kirjeiden määrä poikkeuksellisen suuri, noin kymmenen prosenttia lähetetyistä kirjeistä palautui takaisin pelastuslaitokselle. Tästä huolimatta pelastuslaitos lisää lähetettävien kirjeiden määrää. Näin ollen yhä useampi kiinteistön omistaja tulee saamaan pelastuslaitokselta paloturvallisuuden itsearviointikirjeen. Pelastuslaitos postittaa itsearviointikirjeen tänä vuonna yli 1900 asuinkohteeseen.

Paloturvallisuuden itsearvioinnin tavoitteena on parantaa asukkaiden turvallisuustietoa sekä omatoimista varautumista onnettomuuksiin. Itsearviointi auttaa havainnoimaan kodin tai vapaa-ajan asunnon paloturvallisuuspuutteet ja opettaa korjaamaan ne. Lisäksi asukas tarkastelee, arvioi ja määrittelee asuinympäristönsä sekä toimintatapojensa turvallisuutta. Paloturvallisuuden itsearviointi perustuu pelastuslakiin.