Kun Sirpa Laurimo puhuu työstään henkilökohtaisena avustajana, hänen äänestään kuuluu kokemus, sitoutuminen ja aito välittäminen. Hän on ollut mukana lähes koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten Avustajakeskuksen matkan ajan ja nähnyt läheltä, kuinka toiminta on vuosien aikana kasvanut pienestä paikallisesta kokeilusta tärkeäksi osaksi pohjoiskarjalaista palveluverkostoa.
Avustajakeskuksen juuret ulottuvat aikaan ennen hyvinvointialueita. Toiminta käynnistyi Joensuun kaupungin omana kokeiluna, jonka tavoitteena oli keskittää henkilökohtaisen avun palveluita yhden toimijan alle.
”Olin yksi ensimmäisiä työntekijöitä Avustajakeskuksessa. Silloin toimintaa vasta rakennettiin, ja moni kävi tutustumassa siihen, miten tällainen keskitetty malli toimii,” Sirpa muistelee.
Kokeilu osoittautui onnistuneeksi. Toiminta kasvoi vuosi vuodelta, ja vuonna 2017 siitä tuli osa Siun soten palveluja. Samalla työntekijöiden määrä lisääntyi, toimintamallit kehittyivät ja palvelu laajeni kattamaan laajoja alueita ympäri Pohjois-Karjalaa. Sirpalle muutos on ollut mielenkiintoinen seurata.
”Kymmenessä vuodessa on muuttunut oikeastaan kaikki. Ennen kirjoitettiin työlistat käsin ja tiedot kulkivat paperilla. Nyt kaikki löytyy tietoturvallisesti puhelimesta. Toiminta on kasvanut valtavasti.”
Ihmisten auttamista koko työura
Sirpan tie henkilökohtaiseksi avustajaksi ei ollut täysin suoraviivainen. Sosiaalialan työkokemusta hänelle on kertynyt jo yli kolme vuosikymmentä. Kodinhoitajaksi valmistuttuaan hän aloitti työnsä Joensuun kaupungilla vuonna 1991. Vuosien aikana työtehtävät ja työnantajien nimet ovat vaihtuneet, mutta ihmisten auttaminen on pysynyt mukana koko työuran ajan. Avustajakeskukseen Sirpa päätyi työterveyden ohjauksesta tilanteessa, jossa hän etsi itselleen uudenlaista työnkuvaa.
”Menin haastatteluun Avustajakeskukseen ja pääsin töihin. Silloin en vielä tiennyt, että löydän tästä työstä oman paikkani pitkäksi aikaa. Olen käynyt kokeilemassa muitakin töitä, mutta palasin nopeasti takaisin. Tämä on selvästi se työ, mitä haluan tehdä.”
Yksin työssä, mutta ei koskaan yksin
Henkilökohtaisen avustajan työ on itsenäistä. Työpäivä alkaa usein työpuhelimen avaamisella ja päivän asiakkaisiin tutustumisella. Jokainen päivä on erilainen. Aikataulut voivat muuttua nopeasti, asiakkaiden tarpeet vaihtelevat ja joskus tilanteet vaativat nopeaa reagointia. Taustalla toimii kuitenkin vahva tukiverkosto.
”Vaikka työ on itsenäistä ja se tehdään yksin, apua saa aina. Avustajakeskuksen koordinaattoreille voi aina soittaa tai lähettää viestin. Jos tulee jokin haastava tilanne, tuki on lähellä.”
Turvallisuudesta huolehditaan monin tavoin. Työntekijöillä on käytössään toimivat yhteydenpitovälineet, selkeät toimintamallit ja tarvittavat sovellukset mahdollisten hätätilanteiden varalle.
”Tietää, ettei tarvitse koskaan jäädä yksin pohtimaan vaikeita tilanteita.”
Arkea ja elämän suuria hetkiä
Henkilökohtaisen avustajan työ perustuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaalityöntekijä määrittelee palvelun sisällön ja tavoitteet, mutta käytännön työ rakentuu aina ihmisen arjen ympärille. Asiakkaat voivat olla esimerkiksi näkövammaisia, liikenneonnettomuudessa vammautuneita, aivohalvauksen seurauksista kuntoutuvia tai kehitysvammaisia henkilöitä.
Moni yllättyy kuullessaan, kuinka monipuolista henkilökohtaisen avustajan työ voi olla. Avustaja voi lähteä asiakkaan kanssa kauppaan, apteekkiin, lääkäriin, harrastuksiin tai mahdollistetaan osallistuminen tapahtumaan, johon asiakas on pitkään halunnut päästä. Työpäivä saattaa siis sisältää käynnin Ilosaarirockissa, keikkamatkan, uintireissun, keilausta, pesäpalloa tai luontopolulla liikkumista. Joskus mukana ollaan myös asiakkaan elämän suurissa käännekohdissa.
”Olen ollut jopa kihlasormuksia ostamassa,” Sirpa naurahtaa.
Vaikka tapahtumat voivat näyttää ulkopuolisen silmissä vapaa-ajalta, kyseessä on aina vastuullinen työ.
”Festareillakin ollaan töissä joka sekunti. Koko ajan seurataan asiakkaan vointia ja ympäristöä. Olemme vastuussa koko ajan.”
Työssä tarvitaan ennen kaikkea ihmistuntemusta, havainnointikykyä ja kykyä kohdata erilaisia ihmisiä.
”Sosiaalinen pitää olla. Hoksottimien pitää olla kunnossa, puhelinta pitää osata käyttää ja tilanteita pitää osata lukea. Meidän tehtävämme on auttaa ihmistä elämään oman näköistään elämää.”
Osallisuutta ja kohtaamisia
Viime vuosina Avustajakeskuksen toimintaan on tullut uusia palvelumuotoja, joista yksi on erityisen tuen osallisuuden malli.Sen tavoitteena on vahvistaa sellaisten ihmisten osallisuutta, jotka eivät välttämättä pysty ilmaisemaan itseään puheen avulla.
”Joskus asiakkaan toiveiden selvittäminen vaatii paljon aikaa ja erilaisia kommunikointikeinoja. Tärkeintä on, että asiakkaan oma ääni tulee kuulluksi.”
Sirpan mukaan juuri tällaiset tilanteet muistuttavat työn merkityksellisyydestä.
”Asiakas otetaan aidosti huomioon. Ei oleteta tai päätetä tai anneta päättää hänen puolestaan, vaan pyritään selvittämään, mitä hän itse haluaa.”
Pitkät asiakassuhteet tekevät työstä erityisen
Yksi henkilökohtaisen avustajan työn suurimmista rikkauksista on mahdollisuus rakentaa pitkäaikaisia asiakassuhteita. Kun yhteistyö jatkuu vuosien ajan, syntyy luottamusta ja yhteistä historiaa. Sirpa kertoo tilanteesta, joka on jäänyt erityisesti mieleen.
”Yksi asiakas puhui ensimmäisen kerran tänä vuonna, vaikka olen tuntenut hänet jo kymmenen vuotta.”
Tällaiset hetket muistuttavat siitä, että pieniltäkin tuntuvat asiat voivat olla valtavan merkityksellisiä.
”Pitkät asiakassuhteet ovat todella tärkeitä.”
Sirpan mukaan yksi työn parhaista puolista on mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan.
”Jos tuntuu, että kaipaa vaihtelua, siitä voi keskustella. Koen, että työtä pyritään järjestelemään työntekijän vahvuudet ja elämäntilanne huomioiden. Jos itse joustaa, työnantajakin joustaa.”
Tämä näkyy Sirpan mukaan arjen sujuvuutena ja hyvänä työilmapiirinä.
Pohjois-Karjalassa on hyvä tehdä merkityksellistä työtä
Sirpa uskoo, että henkilökohtaisen avustajan työ kiinnostaa tulevaisuudessakin niin häntä itseään kuin muitakin.
”Avustajakeskukseen oli kesätöihin todella paljon hakijoita. On hienoa nähdä, että tämä työ kiinnostaa ihmisiä.”
Hänen mielestään henkilökohtaisen avustajan työ tarjoaa jotakin sellaista, mitä harvassa ammatissa pääsee kokemaan. Jokainen päivä on erilainen. Työssä saa liikkua ihmisten arjessa, nähdä heidän onnistumisiaan ja olla mahdollistamassa asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä kokematta. Samalla Pohjois-Karjala tarjoaa antoisan työympäristön.
”Täällä on turvallista, luonto on lähellä ja ihmiset ovat aidosti läsnä toisilleen.”
AVUSTAJAKESKUS
Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukainen palvelu. Henkilökohtaista apua voi saada henkilö, joka tarvitsee vamman tai sairauden aiheuttaman pitkän fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä tukea tavanomaisessa elämässä. Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita, jos ensisijaiset palvelut eivät ole riittäviä.
Henkilökohtainen avustaja auttaa
- päivittäisissä toimissa kotona ja kodin ulkopuolella,
- työssä, ja opiskelussa,
- harrastuksissa,
- yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä
- sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.