Kun farmaseutti Laura Hiltunen saapui aikoinaan harjoitteluun Pohjois-Karjalan keskussairaalan sairaala-apteekkiin, hän ei arvannut olevansa samalla rakentamassa pitkää työuraa. Nyt takana on jo yli kymmenen vuotta sairaala-apteekin arkea, erilaisia työtehtäviä ja hyvinvointialueeksi muuttuneen organisaation kehitysvaiheita.
”Olen ehtinyt nähdä monenlaisia muutoksia. Vaikka organisaatio ympärillä muuttuu, yksi asia pysyy samana: potilaille pitää saada lääkkeet,” Hiltunen tiivistää.
Alun perin hän valmistui kemistiksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2013. Luonnontieteellinen ajattelutapa ja kemistien heikohko työtilanne johdatti luontevasti farmasian opintoihin, joissa yhdistyvät kemia, matematiikka ja biologia. Tie sairaala-apteekkiin löytyi farmaseutin tutkintoon kuuluneen harjoittelun kautta.
Harjoittelun jälkeen Hiltunen pääsi sairaala-apteekkiin ensin lääketyöntekijäksi, sitten sijaisuuksiin ja lopulta vakituiseen tehtävään. Ratkaisu osoittautui oikeaksi.
”Harjoittelu oli mieleinen ja halusin jatkaa. Sairaala-apteekki tuntui omalta paikalta heti alusta lähtien.”
Pitkän työuran salaisuus löytyy työn monipuolisuudesta. Sairaala-apteekissa työtehtävät vaihtuvat säännöllisesti, ja työnkierto tarjoaa mahdollisuuden kehittää osaamista laajasti.
”Meillä on useita erilaisia työtehtäviä. Olen ollut esimerkiksi osastofarmaseuttina tehohoidon, tehovalvonnan ja heräämön puolella. Tällä hetkellä työskentelen sairaala-apteekissa, mutta vaihtelua tulee jatkuvasti, sillä meillä on yhdeksän erilaista työtehtävää. Työnkierto on myös tärkeä työhyvinvointia tukeva tekijä.”
Työpäivät eivät siis toista itseään samalla tavalla viikosta toiseen.
”Rutiineja toki on, mutta kyllä täällä on vaikea kyllästyä.”
Sairaala-apteekki palvelee koko hyvinvointialuetta
Monelle sairaala-apteekin toiminta on melko tuntematonta, vaikka sen merkitys koko hyvinvointialueen toiminnalle on keskeinen. Sairaala-apteekin tehtävänä on huolehtia lääkehuollon sujuvuudesta koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa lääkkeiden kilpailutusta, hankintaa, varastointia, toimituksia, lääkevalikoimien ylläpitoa sekä lääkehoidon turvallisuuden varmistamista.
”Asiakkaitamme ovat hyvinvointialueen terveyspalveluiden ja ensihoidon yksiköt. Toimitamme lääkkeitä kuntoutussairaalan osastoille, kotisairaaloihin, sote-asemille, hammashoitoloihin, neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon.” Lääketoimituksia lähtee päivittäin sekä keskussairaalan sisällä että eri puolille maakuntaa. Samalla sairaala-apteekki huolehtii siitä, että lääkkeitä on saatavilla oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.
Työn kausivaihtelut näkyvät näkyy erityisen hyvin esimerkiksi influenssakausien ja rokotuskampanjoiden aikana.
”Influenssarokotteet kulkevat meidän kauttamme eteenpäin. Syksyisin se tarkoittaa aika hektisiä kuukausia.”
Viime vuosina lääkealan puhutuimpiin ilmiöihin ovat kuuluneet myös lääkkeiden saatavuushäiriöt. Sairaala-apteekissa niihin varaudutaan ennakoivasti.
”Meillä seurataan saatavuushäiriöitä aktiivisesti. Pyrimme varmistamaan, etteivät ne näkyisi asiakkaillemme tai potilaille asti. Korvaavia vaihtoehtoja etsitään hyvissä ajoin.”
Juuri ennakointi on yksi sairaala-apteekin tärkeimmistä vahvuuksista.
”Potilaan näkökulmasta tärkeintä on, että hoito toteutuu suunnitellusti. Sen eteen tehdään paljon työtä kulisseissa.”
Tarkkuutta, vastuuta ja huippuosaamista
Sairaala-apteekin työ ei rajoitu pelkästään lääkkeiden toimittamiseen. Yksikössä valmistetaan myös lääkkeitä, joita ei ole saatavilla valmiina kaupallisina tuotteina.
Puhdastiloissa saatetaan käyttökuntoon syöpähoidoissa käytettäviä solunsalpaajia sekä valmistetaan erilaisia yksilöllisiä lääkevalmisteita, kuten lasten tarvitsemia annoskapseleita, kipukasetteja, silmäinjektioita ja erityisiä liuoksia.
”Se on hyvin tarkkaa työtä. Puhdastiloissa toimiminen vaatii osaamista, huolellisuutta ja tarkkojen ohjeiden noudattamista.”
Työtä ohjaa tiukka lainsäädäntö ja kansainväliset laatukriteerit. Osaamisen ylläpitäminen on jatkuvaa.
”Osallistumme vuosittain farmasian alan koulutuksiin, jotka liittyvät muun muassa hyviin tuotantotapoihin tai farmasia-alalla tapahtuneisiin muutoksiin. Farmasia-ala kehittyy koko ajan, joten meidän täytyy pysyä ajan tasalla.”
Uuden oppiminen onkin asia, joka motivoi Hiltusta.
”Minun oma ohjenuorani on, että vierivä kivi ei sammaloidu. Tykkään muutoksista, kehityksestä ja uuden oppimisesta.”
Hyvä esimerkki työn kehittymisestä on antibioottipumppujen valmistus puhdastiloissa. Pari vuotta sitten sairaala-apteekki alkoi täyttämään kertakäyttöisiä antibioottipumppuja itsevalmistamallaan liuoksella. Kotisairaalan hoitajan potilaaseen asentama antibioottipumppu annostelee suonensisäisen annoksen automaattisesti vuorokauden ajan potilaan ollessa kotona.
”Näin voidaan tukea kotihoitoa ja kotisairaalan toimintaa sekä samalla saada kustannussäästöjä.”
Lisäksi sairaala-apteekki tarjoaa kliinisen farmasian palveluita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisille.
Yhdessä tekemisen kulttuuri näkyy arjessa
Työyhteisö on yksi tärkeimmistä syistä, miksi moni viihtyy sairaala-apteekissa pitkään. Hiltunen kuvailee työporukkaa huumorintajuiseksi, lämminhenkiseksi ja auttavaiseksi.
”Meillä tehdään yhdessä töitä. Aina voi pyytää apua tai tarjota sitä toiselle. Huumori kuuluu vahvasti meidän arkeen.”
Sairaala-apteekissa työskentelee farmaseuttien lisäksi proviisoreita, lääketyöntekijöitä, logistiikan ammattilaisia, laitoshuoltajia ja sihteereitä sekä useita muita yhteistyökumppaneita. Vaikka työ tapahtuu suurelta osin sairaalan kulisseissa, yhteinen tavoite yhdistää kaikkia.
”Haluamme varmistaa, että lääkehoito toteutuu turvallisesti ja sujuvasti.”
Työyhteisön pysyvyys kertoo omalta osaltaan työpaikan vetovoimasta. Moni työntekijä on tehnyt sairaala-apteekissa vuosikymmeniä kestävän uran.
”Meillä on ollut työntekijöitä, jotka ovat olleet täällä 20–40 vuotta. Se kertoo varmasti jotain siitä, että täällä viihdytään.”
Näkymätön, mutta merkityksellinen osa potilaan hoitoa
Vaikka sairaala-apteekin työ jää usein potilailta näkymättömiin, sen vaikutus näkyy kaikkialla terveydenhuollossa. Farmaseutit tekevät vuosittain osastokäyntejä, joissa tarkastetaan lääkehuollon toteutumista, lääkkeiden säilytystä ja lääke- ja lääkitysturvallisuutta. Samalla syntyy arvokasta yhteistyötä eri yksiköiden henkilöstön kanssa. Lisäksi sairaala-apteekki neuvoo yksiköitä lääkkeisiin liittyvissä kysymyksissä.
”Saamme antamastamme palvelusta positiivista palautetta ja kiitosta. Se tuntuu hyvältä.”
Hiltunen kokee työnsä merkitykselliseksi juuri siksi, että sen vaikutukset ulottuvat koko hyvinvointialueelle.
”Olemme ehkä vähän näkymätön toimija, mutta jos sairaala-apteekkia ei olisi, aika moni asia pysähtyisi. Lääkkeitä ei olisi saatavilla eikä lääkehuolto toimisi samalla tavalla.”
Työn ytimessä onkin vastuu siitä, että potilaiden hoito voi jatkua turvallisesti joka päivä.
”Meillä on tärkeä tehtävä. Vaikka työ tehdään usein taustalla, sen vaikutus näkyy koko hyvinvointialueen toiminnassa.”
Pohjois-Karjala tarjoaa tilaa elää ja hengittää
Työn vastapainoksi Hiltunen nauttii luonnosta, liikunnasta ja maaseudun rauhasta. Hän asuu Viinijärvellä vanhalla hevostilalla yhdessä puolisonsa ja koiransa kanssa.
”Halusimme maalle pois kaupungista. Meillä on siellä oma rauha.”
Pohjois-Karjalassa savolaissyntyistä Hiltusta viehättävät erityisesti luonto ja ihmiset.
”Täällä on lupsakoita ihmisiä ja rento meininki. Ei ole suuren kaupungin kiirettä.”
Vapaa-ajalla aikaa vievät liikunnan lisäksi puutarhanhoito ja aktiivinen elämä koiran kanssa. Hiljattain myös kasvihuoneharrastus on kasvanut mittasuhteiltaan varsin vaikuttavaksi.
Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on yksi niistä tekijöistä, joita Hiltunen arvostaa myös työnantajassaan. Sairaala-apteekissa työaika on pääsääntöisesti arkisin päivätyötä.
”Mielestäni se on iso plussa. Työaika on säännöllinen, ja vapaa-aikaa jää myös omille harrastuksille ja palautumiselle.”