Niinivaaran kotihoidossa sairaanhoitaja saa käyttää kaikkea osaamistaan, tehdä työtä itsenäisesti ja nojata vahvaan tiimiin. Katja Myllerin mukaan kotihoidon arki on täynnä vastuuta, merkityksellisiä kohtaamisia ja yhdessä onnistumista.
Kun sairaanhoitaja Katja Myller puhuu työstään Niinivaaran kotihoidossa, yksi asia nousee esiin ylitse muiden: ihmiset. Asiakkaat, työkaverit, omaiset ja yhteistyökumppanit muodostavat verkoston, jonka varaan kotihoidon arki rakentuu. Työ on itsenäistä, mutta kukaan ei jää yksin.
”Minulla on ihan oikeasti parhaat työkaverit. Olemme erilaisia, mutta tiedämme toistemme vahvuudet. Yhteistyö on sujuvaa, voidaan jutella avoimesti ja meillä on myös hauskaa. Olemme ystäviä sekä töissä että töiden ulkopuolella,” Katja kertoo.
Niinivaaran kotihoidossa työskentelee neljä tiimiä. Jokaisessa tiimissä toimii kaksi sairaanhoitajaa sekä oma lähihoitajajoukko. Lisäksi arjessa ovat mukana muun muassa sosiaaliohjaaja, kotikuntoutuksen ammattilaiset ja esihenkilöt. Yhteistyö näkyy jokaisessa työpäivässä.
”Jos jostakin asiakkaasta herää huoli, voidaan lähteä yhdessä arvioimaan tilannetta. Omasta sairaanhoitajakollegasta on valtavan suuri tuki. Tiiviissä tiimissä melkein puolesta sanasta ymmärtää jo, mitä toinen tarkoittaa.”
Pitkä hoitotyön ura toi vahvan pohjan kotihoitoon
Katjan valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1999. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä sisätautiosastolla, jossa nuori sairaanhoitaja sai perusteellisen perehdytyksen hoitotyöhön.
”Siellä opin oikeasti hoitamaan hyvin. Minulle jäi vahva ajatus siitä, että hyvä hoitotyö syntyy huolellisuudesta ja ihmisen kohtaamisesta.”
Elämäntilanteiden muuttuessa työ on vaihtunut sujuvasti saman työnantajan palveluksessa. Vuosien varrella hän työskenteli myös poliklinikoilla päivätyössä.
”Olen aina vähän salaisesti haaveillut kotihoidosta. Oman mummoni luona kävi aikoinaan ’terveyssisar’ ja ehkä siitä jäi jokin siemen itämään. Kun näin avoimen paikan Niinivaaran kotihoidossa, päätin hakea.”
Vuodesta 2021 lähtien kotihoito on ollut hänen työpaikkansa. Ratkaisu on tuntunut oikealta.
”Tämä on juuri se työ, mistä minä tykkään, vaikka minulla on ihania muistoja keskussairaalastakin.”
Pitkä kokemus erikoissairaanhoidosta näkyy myös nykyisessä työssä.
”Kotihoidossa asiakkaat ovat hyvin erilaisia, ja vahvasta, monipuolisesta kliinisestä osaamisesta on valtavan paljon hyötyä. Sieltä aiemmista työvuosista on tullut vahva pohja tähän työhön.
Kotihoito on paljon enemmän kuin moni ajattelee
Monelle kotihoito näyttäytyy ehkä käynteinä asiakkaan luona, mutta harva tietää mitä käynneillä todellisuudessa tapahtuu. Kotihoitoa tekevän sairaanhoitajan työ on laaja kokonaisuus.
”Tämä ei ole sitä, että vain käydään tekemässä asiakkaan luona kotikäynti. Työ on paljon enemmän. Tässä saa käyttää kaikkea osaamistaan.”
Sairaanhoitajan vastuulla on asiakkaan kokonaistilanteen hallinta. Työssä arvioidaan jatkuvasti, vastaavatko palvelut asiakkaan tarpeita, miten toimintakyky säilyy ja millaisia ratkaisuja asiakkaan tilanteessa tarvitaan. Työpäiviin kuuluu muun muassa lääkehoidon toteuttamista, haavahoitoja, verinäytteiden ottamista, asiakkaiden terveydentilan arviointia sekä tiivistä yhteistyötä lääkärien ja muiden ammattilaisten kanssa.
”Meidän tehtävämme on pitää kokonaisuus hallinnassa ja miettiä jatkuvasti, mikä on asiakkaalle parasta.”
Työssä korostuu myös itsenäisyys.
”Sairaanhoitajana on kotihoidossa paljosta vastuussa. Saamme tehdä ratkaisuja aidosti itse ja yhdessä tiimin kanssa. Se tekee työstä mielekästä.”
Kun Katja pohtii kotihoidon tärkeintä tehtävää, vastaus tulee nopeasti.
”Työn ydin on toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona pärjäämisen tukeminen.”
Se tarkoittaa terveyden edistämistä, sairauksien hoitamista, asiakkaan tilanteen seuraamista ja ennen kaikkea läsnäoloa silloin, kun sitä tarvitaan. Työ on vaativaa, mutta samalla syvästi merkityksellistä. Juuri siksi Katja suosittelee kotihoitoa myös muille sairaanhoitajille.
”Ehdottomasti suosittelen. Tässä työssä saa tehdä oikeasti vaikuttavaa työtä ihmisten hyväksi. Ja ennen kaikkea tässä työssä saa olla ihminen ihmiselle.”
Asiakkaan koti työympäristönä
Kotihoidon erityispiirre on se, että työ tehdään asiakkaan omassa ympäristössä. Katjan mukaan juuri se tekee työstä ainutlaatuisen.
”Me emme voi verhoutua samalla tavalla hoitajan rooliin kuin sairaalassa. Meidän on taivuttava hoitamaan asiakasta erilaisissa kodeissa ja hoitoympäristöissä.”
Lisäksi asiakkaiden elämäntilanteet ovat moninaisia. Osa on muistisairaita ikäihmisiä, osa tarvitsee apua muiden sairauksien tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Mukana on myös mielenterveys- ja päihdehaasteita. Yksikään asiakas ei kuitenkaan ole samanlainen.
”Kotihoidon asiakkaat eivät ole yksi iso ryhmä. Jokainen ihminen on erilainen.”
Työ vaatii ammattitaidon lisäksi ihmistuntemusta, herkkyyttä ja tilannetajua.
”Pitää osata kohdata ihmisiä, mutta myös olla tarvittaessa napakka. Vaikeitakin asioita pitää pystyä ottamaan puheeksi.”
Usein kotihoidon työntekijät ovat mukana asiakkaiden elämän viimeisissä vuosissa.
”Se on tavallaan myös saattamista elämän loppuvaiheessa. Samalla se on yksi työn hienoimmista puolista. Asiakkaisiin tutustuu, heidän tarinoitaan kuuntelee ja syntyy aito hoitosuhde.”
Yhdessä asiakkaan, omaisten ja verkoston kanssa
Katja korostaa, ettei kotihoito toimi yksin. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti omaisten, lääkäreiden, ensihoidon, sosiaaliohjauksen, kuntoutuksen ja muiden palveluiden kanssa.
”Meillä on todella tiivistä yhteistyötä asiakkaiden omaisten kanssa. Pyrimme yhdessä löytämään ratkaisuja.”
Oma koti on useimmille ihmisille tärkeä paikka, josta ei haluta luopua.
”Me mahdollistamme sen, että asiakas voi asua kotona mahdollisimman pitkään, jos se on hänen toiveensa.”
Joskus tilanteet ovat haastavia. Asiakkaan toimintakyky voi heikentyä, muistisairaus edetä tai omaiset asua kaukana. Silti tavoitteena on aina löytää ratkaisu yhdessä.
”Kyllä niihin yleensä ratkaisut löytyy. Se vaatii keskustelua, yhteistyötä ja joskus myös neuvotteluja.”
Katjan mukaan parhaat tulokset syntyvät silloin, kun sekä kotihoito että läheiset osallistuvat asiakkaan tukemiseen.
”Meitä kotihoidon ammattilaisia tarvitaan, mutta myös omaisia tarvitaan. Yhdessä pystymme tukemaan ihmistä kaikkein parhaiten.”
Työ, jossa oppii jatkuvasti
Kotihoito haastaa ja kehittää ammatillisesti joka päivä. Työssä tarvitaan kliinistä osaamista, päätöksentekokykyä, organisointia ja kykyä kohdata erilaisia ihmisiä. Lisäksi tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa.
”Tässä työssä liikutaan paljon. Oli sitten 30 astetta pakkasta tai kaatosade, aina on lähdettävä.”
Samalla työ tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta.
”Meillä on paljon sisäisiä koulutuksia. Tässä työssä oppii koko ajan lisää.”
Nuoremmille kollegoille Katjalla on yksinkertainen neuvo.
”Kannattaa imeä kaikki oppi talteen jokaisesta työpaikasta. Vasta myöhemmin huomaa, kuinka paljon siitä on hyötyä.”
Joustava työnantaja tukee eri elämäntilanteissa
Yksi asia, josta Katja puhuu erityisen lämpimästi, on työnantajan tarjoama joustavuus.
Pitkän työuran aikana hän on voinut tehdä erilaisia ratkaisuja elämäntilanteen mukaan, vaihtaa tehtäviä ja järjestellä jopa työaikaa tarpeen mukaan.
”Kaikki muutokset ovat sujuneet todella hyvin.
Hänen mukaansa joustavuus toimii molempiin suuntiin.
”Kun työnantaja on joustanut minulle, olen kokenut, että myös minun kuuluu joustaa tarvittaessa takaisin.”
Pohjoiskarjalaisuus näkyy myös työyhteisössä
Useamman sukupolven pohjoiskarjalaisena Katja ei juuri osaa kuvitella itseään asumaan muualla.
”Juureni ovat täällä niin vahvat. Täällä on hyvä olla.”
Työn vastapainoksi Katja suuntaa Höytiäisen rannalle kotipaikalle ja mökille, viettää aikaa perheen kanssa, ulkoilee lapinkoirien kanssa ja tarttuu puikkoihin.
”Neulon ihan hupsuna aina kun on joutavaa aikaa,” hän nauraa.
Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on löytynyt.
”Kun lähden töistä, työasiat jäävät. Tämä työ mahdollistaa sen.”