Kesälahden rauhallisissa maisemissa tehdään hoitotyötä, jossa pienillä teoilla on suuri merkitys. Kesälahtitalossa työskentelevä lähihoitaja Minna Lötjönen tietää tämän kokemuksesta. Hänen työssään yhdistyvät vahva ammattitaito, lämmin kohtaaminen ja arjen kekseliäisyys sekä ripaus multaa.
Minna Lötjösen tie hoitoalalle ei ollut ennalta suunniteltu. Yläasteen jälkeen hän suuntasi emäntäkoulun kautta keittiöalalle. Elämä kuitenkin johdatti toiseen suuntaan, kun hän päätyi töihin hoivakotiin ilman varsinaista hoitoalan koulutusta. Silloisen työnantajan kannustus muutti suunnan lopullisesti.
”Minulle mahdollistettiin lähihoitajaopinnot työn ohessa. Olin aamuvuorossa töissä ja illat koulussa. Valmistuin vuonna 2001 ja siitä lähtien olen ollut hoitoalalla.”
Vuosien varrella Minna on kartuttanut kokemusta monipuolisesti hoitotyöstä: mielenterveys- ja päihdepuolella, kehitysvammapuolella, kotihoidosta tehostettuun palveluasumiseen oman hyvinvointialueella sekä oman hyvinvointialueen ulkopuolelta. Nyt, kahden vuoden ajan, hänen työpaikkansa on ollut Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten Kesälahtitalo.
Työ kotiseudulla
Työpaikka omalla kotiseudulla on ollut merkityksellinen Minnalle.
”Olen ihan alkuperäinen kesälahtelainen. Kun tulin omalle kylälle töihin, mummot heti tunnistivat minut tyttönimelläni. Siinä syntyy yhteys.”
Työmatka on lyhyt, vain pari kilometriä, mutta merkitys on sitäkin suurempi.
”On ihanaa, että saa olla omalla kotiseudulla töissä. Täällä on lämmin ja kotoinen olo.”
Kesälahtitalossa vastaanotto oli alusta asti sydämellinen.
”Henkilökunta otti minut hyvin vastaan. Meillä on hyvä ilmapiiri ja aivan ihana esihenkilö. Se tekee paljon.”
Pieniä arjen kohtaamisia
Minna kuvaa työarkeaan vaihtelevaksi, joskus kiireiseksikin, mutta ennen kaikkea inhimilliseksi. Kesälahtitalossa asukkaat ovat pääosin muistisairaita ikäihmisiä, joiden arjessa läsnäolo on keskeistä.
”Ei siihen aina tarvita suuria asioita. Riittää, että pysähtyy hetkeksi, juttelee tai vaikka laulaa. Sen voi tehdä hoitotyön yhteydessä.”
Minna hyödyntää työssään omia vahvuuksiaan luontevasti. Haitari soi Minnan taitavissa käsissä, levyraati raikaa pienestä kaiuttimesta ja välillä pistetään tanssiksi vaikka ruokakärryn vieressä.
”Jos hyvä kappale tulee, niin voi vähän tanssahdella. Asukkaat lähtevät siihen helposti mukaan. Ei tarvitse olla kolmen tunnin konsertti, pari minuuttia riittää,” tietää Minna.
Erityiset hetket syntyvät usein pienistä teoista ja pienistä hetkistä.
Työ, jossa ihminen kohdataan ihmisenä
Minnalle hoitotyön ydin on selkeä: kunnioitus ja kohtaaminen.
”Pitää aina muistaa, että vaikka ihminen olisi vuoteessa, hän ymmärtää ja vähintäänkin aistii.”
Omakohtaiset kokemukset ovat vahvistaneet tätä ajattelua.
Minnan mielestä työssä tärkeintä on saada aikaan hyvä olo vanhukselle ja tuntea onnistuneensa työssään.
”Parasta on, kun saan hymyn vanhuksen kasvoille ja tunteen, että vanhus on saanut hyvän hoidon.”
Samalla Minna muistuttaa myös tasapainosta.
”Pitää auttaa, mutta ei saa auttaa avuttomaksi.”
Viriketoimintaa luonnosta ja luonnostaan
Minna toimii hoitotyön ohella aktiivisesti Kesälahtitalon viriketoiminnan parissa. Keväällä Kesälahtitalossa odottavat istutusta ikkunakurkkujen taimet ja kesäkukat. Ne Minna esikasvattaa kotonaan, aivan kuten hän välillä valjastaa myös kotiväen viriketoiminnan tukihenkilöiksi rakentamaan esimerkiksi istutuslaatikoita.
”Laitetaan asukkaille hanskat käteen ja multaa istutuslaatikoihin, sitten he pääsevät kylvämään ja istuttamaan kukkia. Viime kesänä syötiin iso sato omia ikkunakurkkuja, ja kasvatettiin myös samettiruusuja, tilliä, persiljaa, salaattia, mansikoita ja tomaatteja. Perunoitakin kasvoi terassilla. Niistä tehtiin voipottua.”
Kasvien hoitaminen ei ole vain tekemistä, vaan se tuo merkitystä ja osallisuutta sekä tarjoaa onnistumisia.
”Asukkaat pääsevät mukaan tekemään ja näkemään, maistamaan ja kokemaan työn tulokset. Se on tärkeää. Kasvien hoitaminen on ollut monelle asukkaalle tärkeä osa aikaisempaa elämää.”
Luontovuosihanke näkyy arjessa
Kesälahtitalo on mukana Ikäinstituutin luontovuosihankkeessa, jossa luonto tuodaan osaksi hoitotyötä. Tavoitteena on, että luonto ei ole erillinen toiminto, vaan luonnollinen osa arkea.
”Vaikka asukas ei pääsisi ulos, luonto voidaan tuoda sisälle. Tuodaan keväällä mm. koivunlehtiä tuoksuteltavaksi tai syksyllä mustikanvarpuja, joista voi poimia marjoja suuhun,” kuvailee Minna.
Pihapiiriä ja ympäristöä hyödynnetään aktiivisesti.
”Kesällä juodaan päiväkahvit ulkona, katsellaan omenapuita ja seurataan linnunpönttöjen elämää. Linnunpönttöjä tehtiin omaistenpäivässä.”
Hankkeessa on luotu myös vuodenaikojen mukaan etenevä toimintamalli.
”Meillä on vuosikello, jossa huomioidaan kevät, kesä, syksy ja talvi. Hyödynnetään ympäristöä, yhteisöä ja ihmisten omia vahvuuksia.”
Minna kokee, että toiminta ei vaadi suuria resursseja.
”Tämä ei ole isoista rahoista kiinni, vaan asenteesta ja kekseliäisyydestä.”
Työyhteisö kantaa arjessa
Kesälahtitalon työyhteisö saa Minnalta kiitosta.
”Aina voi kysyä neuvoa ja apua saa. Ja meillä on huumorintajuinen porukka. Huumori on iso voimavara.”
Kesälahtitalossa työntekijöitä kannustetaan hyödyntämään omia vahvuuksiaan.
”Olen saanut toteuttaa itseäni työssä. Se tuntuu uskomattomalta. Kaikki omat taidot voi tuoda osaksi työtä.”
Se näkyy arjessa, haitarin sävelissä, multaisissa käsissä, yhteisissä lauluhetkissä ja kiireen keskelläkin löytyvissä kohtaamisissa.
Kesälahtitalossa hoitotyö ei ole vain tehtävien suorittamista. Se on elämää, jossa jokainen hetki on mahdollisuus kohdata, kuulla ja olla läsnä.
Rauhaa, luontoa ja kotiseutuylpeyttä
Kesälahti tarjoaa elinympäristön, jossa luonto on aina läsnä.
”Täällä on rauhallista ja turvallista.”
Vaikka palvelut ovat pienellä paikkakunnalla vähentyneet, niin arki toimii.
”Kitee on lähellä ja sieltä saa palveluita ja netistä voi tilata kaikkea mitä tarvitsee. Ei täällä tarvitse olla kaikkea samaa kuin isoissa kaupungeissa.”
Minnalle Kesälahti ja Pohjois-Karjala ovat henkinen koti.
”Täällä ihmiset ovat reiluja ja ystävällisiä. Minulla on vahva kotiseutuylpeys.”
Infoa luontovuosihankkeesta
Luontovuosi-hankkeessa (8/2025–8/2026) Ikäinstituutti kehittää Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten ammattilaisten ja ikääntyneiden palveluiden asiakkaiden kanssa ikääntyneiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen toimintamallin, jolla luonnon terveyshyödyt tuodaan osaksi asiakkaiden ja henkilökunnan arkea ympärivuotisesti.
Malli kehitetään ja pilotoidaan neljässä yksikössä, jonka jälkeen se vakiinnutetaan osaksi hyvinvointialueen asumispalveluiden toimintaa. Toimintamallin voivat sen jälkeen ottaa käyttöön muutkin hyvinvointialueet.
Hanketta rahoittaa Sitra. Sitra valmistelee parhaillaan kansallista luontoterveysohjelmaa yhdessä kumppaneiden kanssa. Luontovuosi on yksi hankkeista, jonka tuloksia hyödynnetään vuoden 2026 alussa käynnistyneessä kansallisessa luontoterveysohjelmassa, joka tuo luonnon terveyshyödyt kiinteäksi osaksi suomalaisten arkea ja terveydenhuoltoa.