Kun mielenterveyden haasteet kaventavat elämänpiiriä, arjen pienistä asioista voi tulla suuria kynnyksiä. Silloin rinnalle tarvitaan ammattilainen, joka näkee ihmisen kokonaisuutena ei vain oireita tai diagnooseja. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sotessa mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskentelevät toimintaterapeutit Miia Nurmi-Perälä ja Päivi Kuittinen tekevät juuri tätä työtä.
Siun soten läntisellä alueella työskentelevä Miia ja keskisellä alueella työskentelevä Päivi ovat tällä hetkellä Siun soten miepän ainoat toimintaterapeutit. He työskentelevät eri puolilla Pohjois-Karjalaa, mutta kehittävät työtään tiiviinä työparina. Yhdessä he ovat rakentaneet toimintaterapeutin roolia mielenterveys- ja päihdepalveluissa alusta asti. Toiveena on, että toimintaterapeutteja saataisiin miepään lisää ja että työstä saataisiin entistä enemmän ennakoivaa.
“Olisi hienoa, jos toimintaterapeutti olisi jokaisella alueella. Se takaisi tasavertaiset palvelut asiakkaille. Ja mitä varhaisemmassa vaiheessa pääsemme asiakkaan tueksi, sitä tehokkaampaa se on,” Kuittinen sanoo.
Uuden työnkuvan rakentajia
Nurmi-Perälä ja Kuittinen ovat molemmat kouluttautuneet toimintaterapeuteiksi Siun soten järjestämän muuntokoulutuksen kautta ja valmistuneet vuonna 2020. Taustalla on pitkä kokemus sosiaali- ja terveysalalta.
Kuittinen työskenteli aiemmin pitkään sairaanhoitajana kotihoidossa. Nurmi-Perälä taas on koulutukseltaan lähihoitaja ja tehnyt mielenterveystyötä jo vuodesta 2007.
“Ikäihmisten puolella tuli tavallaan tehtyä pitkä työrupeama, ja toimintaterapiakoulutus tuntui oikealta suunnalta,” Kuittinen kertoo.
Valmistumisen jälkeen molemmat työskentelivät ensin ikäihmisten kotiin vietävissä terapiapalveluissa. Kun mahdollisuus siirtyä mielenterveys- ja päihdepalveluihin avautui, päätös syntyi nopeasti.
“Se oli sellainen tunne, että tännehän sitä kuulutaan,” Nurmi-Perälä toteaa.
Miepässä heistä tuli uuden ammattiryhmän edustajia. Valmista työnkuvaa ei ollut.
“Olemme saaneet kehittää omaa työtämme alusta asti, eihän se aina ruusuilla tanssimista ole, mutta joku palo meitä vie eteenpäin,” Kuittinen kuvaa.
“Mietimme koko ajan, miten tuomme esiin omaa asiantuntijuuttamme,” Nurmi-Perälä jatkaa.
Tukea he ovat saaneet erikoissairaanhoidon psykiatrian toimintaterapeuteilta, joiden kanssa yhteistyö on säännöllistä.
Moniammatillisen tiimin vahvistava palanen
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimintaterapeutit työskentelevät osana moniammatillista tiimiä. Työryhmään kuuluu esimerkiksi sairaanhoitajia, lähihoitajia, psykologeja ja lääkäreitä.
“Minusta tämän työn parasta antia on juuri se moniammatillinen työryhmä. Me olemme yksi osa siinä isossa kakussa, jossa kaikki työskentelevät asiakkaan hyväksi,” Kuittinen sanoo.
Toimintaterapeuttien erityinen näkökulma liittyy arjen toimintaan ja toimintakykyyn.
“Tuomme tiimiin oman asiantuntijuutemme. Katsomme ihmistä kokonaisuutena ja mietimme, miten hän pystyy toimimaan omassa arjessaan,” Nurmi-Perälä kertoo.
Uudet asiakkaat tulevat arviointijaksolle, jossa heidän tilanteensa kartoitetaan. Tarvittaessa toimintaterapeutti tekee toimintakykyarvion tai osallistuu kuntoutusjakson suunnitteluun.
Merkityksellinen asia
Miepä-asiakkaiden tilanteet ovat usein monimutkaisia. Taustalla voi olla pitkä sairaushistoria, yksinäisyyttä tai arjen toimintakyvyn merkittävää heikkenemistä.
“Monet elävät eristäytynyttä elämää, sosiaalinen verkosto voi olla hyvin vähäinen, ja työ- tai opiskelukyky heikentynyt,” Kuittinen kertoo.
Toimintaterapeutin työssä lähdetään liikkeelle asiakkaan omista tavoitteista ja voimavaroista.
“Meidän tärkein tehtävämme on löytää se asiakkaalle merkityksellinen asia, joka motivoi häntä kuntoutumaan,” Nurmi-Perälä sanoo.
Se voi olla joskus hyvin pieni asia.
“Asiakkaalla voi olla tunne, että mikään ei enää onnistu. Silloin meidän tehtävämme on kaivaa esiin ne voimavarat, jotka ovat ehkä jääneet piiloon,” jatkaa Kuittinen.
Työympäristönä asiakkaan oma arki
Miepän toimintaterapeutin työympäristönä on asiakkaan oma arki, pysyviä työtiloja ei ole. Tapaamiset toteutetaan kotikäynteinä tai etävastaanottoina.
“Työpaikkana asiakkaan koti ja ympäristö on paras mahdollinen. Silloin näemme aidosti, miten ihminen toimii arjessaan. Voimme harjoitella asiakkaan kanssa esimerkiksi linja-autolla kulkemista tai kaupassa käyntiä,” Nurmi-Perälä kertoo.
Toisinaan tärkeintä on auttaa asiakasta löytämään mielekästä tekemistä ja uusia yhteisöjä.
“Etsimme asiakkaan kanssa paikkoja, joissa voisi kohdata ihmisiä tai löytää itselle sopivia harrastuksia.”
Toimintaterapeutin työnkuva
Toimintaterapeutin työ on monipuolista. Toimintaterapeutti arvioi asiakkaan toimintakykyä haastattelemalla, havainnoimalla toimintaa ja käyttämällä toimintaterapian arviointimenetelmiä. Arvioinnin pohjalta toimintaterapeutti suunnittelee asiakkaan ja moniammatillisen tiimin kanssa tavoitteellisen, määrämittaisen interventiojakson.
Työ sisältää esimerkiksi valmiuksien kartoittamista, arjen taitojen harjoittelua, sosiaalisen elämän tukemista tai ympäristön muokkaamista tukemaan kuntoutumista.
Miia ja Päivi toimivat myös nepsyvalmentajina ja ohjaavat myös erilaisia ryhmiä.
“Olemme aloittaneet esimerkiksi keskittymisvaikeuksien ohjatun omahoidon etäryhmän. Se on uusi ryhmä meidän hyvinvointialueella. Lisäksi suunnittelemme aistimodulaatioryhmää, tarkoituksena aloittaa ryhmä syksyllä,” naiset kertovat.
Päivi ohjaa autismikirjon sosiaalisten taitojen ryhmää yhdessä sairaanhoitajan kanssa, Miialla on mielen ja kehon hyvinvoinnin ryhmä lähihoitajan kanssa. Miia tekee myös kognitiivista lyhytterapiaa. OCD, autismi, psykoosi, pakko-oireet, ahdistus, aistimodulaatio sekä monet muut termit vilahtelevat Miian ja Päivin puhuessa.
“Tämä asiakasryhmä tarvitsee paljon osaamista. Ei voi ajatella, että olisi valmis ammattilainen loppuiäkseen, kun yhden koulutuksen saa päätökseen. Koko ajan täytyy kouluttautua ja kehittää omaa osaamista,” Kuittinen sanoo.
Työnantajana Siun sote tukee kouluttautumista aktiivisesti.
“Siun sotessa on kuultu meidän toiveita tosi hyvin. Olemme saaneet kouluttautua ja kehittää ammattitaitoamme. Osaan koulutuksista pääsemme työnantajan kautta, osa on omaehtoista kouluttautumista,” Nurmi-Perälä mainitsee.
“Lisäksi työnantaja suhtautuu hyvin joustavasti, jos tarvitsemme palkattomia vapaapäiviä omaehtoiseen koulutukseen.”
Parhaillaan molemmat naisista suorittavat myös ylempää ammattikorkeakoulututkintoa omaehtoisesti. Opinnäytetyö tulee käsittelemään toimintaterapeutin roolia moniammatillisessa tiimissä.
Onnistumisen hetket kantavat
Miepän toimintaterapeuttien työ on vaativaa, mutta onnistumisen hetket tekevät siitä merkityksellistä.
“Se on parasta, kun huomaa, että minua ei enää tarvita. Asiakas pärjää omillaan ja pääsee elämään omaa elämäänsä,” Kuittinen sanoo.
Työ on usein määräaikaista rinnalla kulkemista.
“Olemme tavallaan tsemppareita sen hetken aikaa, minkä olemme mukana asiakkaan elämässä,” Nurmi-Perälä kuvaa.
Kollegan tuki on korvaamatonta
Koska toimintaterapeutteja on miepässä tällä hetkellä vain kaksi, kollegan merkitys korostuu.
“Jos Miia ei olisi tässä, en tiedä jaksaisinko tätä työtä samalla tavalla,” Kuittinen sanoo.
Työpari tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja kehittää työtä yhdessä.
“On joku, jolle voi soittaa ja sanoa, että tämä meni todella hyvin tai että tämä ei mennyt ollenkaan niin kuin piti. Opimme koko ajan niin omista kuin toisen onnistumisista ja haasteista.”
Työn vastapainona luonto ja läheiset
Ihmisten kanssa tehtävä työ vaatii myös palautumista. Molemmat kertovat saavansa vastapainoa läheisistä, harrastuksista ja luonnosta.
“Minulle tärkeitä ovat perhe, omat harrastukset ja luonto. Metsässä kävely tai vaikka avantouinti palauttaa hyvin,” Kuittinen kertoo.
Nurmi-Perälälle tärkeä palautumisen hetki löytyy perheestä.
“Kun pieni lapsenlapsi tulee kylään, silloin mummilla ei ole mitään muuta.”