Kun Antti Niemen uraa katsoo taaksepäin, näkee poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen polun saman organisaation sisällä. Siun sote ja sen edeltäjät ovat tulleet Antille tutuiksi jo 1990-luvun alusta lähtien kirurgian apulaislääkärin ensimmäisistä askelista aina nykyiseen apulaisylilääkärin rooliin kipupoliklinikalla.
Elokuussa 2026 Niemi siirtyy osittaiselle eläkkeelle ja luovuttaa apulaisylilääkärin vetovastuuta seuraajalleen. Niemi kuitenkin pysyy edelleen tukena tiimissä. Hänen viestinsä tulevalle kollegalle on selkeä. “Aina saa kysyä.”
Haemme 12.5.2026 mennessä vakituiseen virkaan apulaisylilääkäriä kipupoliklinikalle Joensuuhun!
Lue lisää ja hae: Apulaisylilääkäri, kipupoliklinikka
Kipupoliklinikan apulaisylilääkärin virka ei edellytä valmiiksi täydellistä osaamista tai tietyn erikoisalan osaamista. Niemi itse tuli tehtävään ilman erityistä kipulääketieteen koulutusta, mutta laajan osaamisen taustalla. Oppiminen tapahtui työn kautta, kokeneen tiimin tukemana.
Tulevalta kipupoliklinikan apulaisylilääkäriltä toivotaan ennen kaikkea avointa mieltä, kykyä sietää epävarmuutta ja halua kohdata potilas aidosti.
“Pitää hyväksyä, että pikavoittoja ei tule. Täällä ei tehdä heroistisia temppuja. Onnistumiset kipupolilla ovat erilaisia, esimerkiksi se, että potilas pärjää kipunsa kanssa normaalissa elämässä ja hoitosuhde voidaan päättää.”
Kipu opettaa myös kokenutta lääkäriä
Antti Niemen uraan on mahtunut erikoistumista useilla aloilla, työterveyshuoltoa, kuntoutusta ja päivystystoimintaa.
“Ei varmaan ole montaa erikoisalaa, jolla en olisi ollut tämän talon palveluksessa”, Niemi toteaa pilke silmäkulmassa.
Viimeiset viisi vuotta hän on työskennellyt kipupoliklinikalla Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja juuri nämä vuodet ovat jättäneet erityisen jäljen. Lähes 40 vuoden lääkärikokemuksesta huolimatta kipupoliklinikka on tarjonnut Niemelle uudenlaisen oppikoulun.
“Kipupotilaiden kanssa työskentely on äärimmäisen haastavaa, mutta samalla todella mielenkiintoista”, hän kuvailee.
Pitkäaikaisesta kivusta kärsivien potilaiden tilanteet ovat harvoin yksinkertaisia. Usein taustalla on monisyinen kokonaisuus, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät kietoutuvat yhteen. Juuri tämä tekee työstä sekä vaativaa että merkityksellistä.
“Kaikilla potilailla on joku syy, miksi he eivät pärjää kipunsa kanssa. Ja se syy ei aina liity pelkästään kipuun.
Kipupoliklinikalla ei ole valmiita kaavoja hoitoon. Hoito on yksilöllistä, ja vasteet vaihtelevat suuresti. Nykysuuntauksessa korostuvat ei-kajoavat hoitomuodot ja potilaan oman toimijuuden vahvistaminen.
“Meillä ei ole ihmelääkettä, joka poistaisi kivun. Tavoite on auttaa potilasta pärjäämään kivun kanssa.”
Ihminen ennen oiretta
Kipupoliklinikan työssä keskeistä on kokonaisvaltainen kohtaaminen. Vastaanotto ei ala kysymyksellä kivusta, vaan ihmisestä.
“Sanon usein potilaalle: kerro tilanteestasi. Voi mennä pitkään ennen kuin sanaa ‘kipu’ edes mainitaan.”
Tämä lähestymistapa paljastaa usein kuormitustekijöitä, jotka selittävät, miksi kipu on muodostunut hallitsevaksi ongelmaksi. Samalla se rakentaa luottamusta ja juuri siitä potilaat usein kiittävät.
“Meitä kiitetään siitä, että me kuuntelemme.”
Moniammatillisuus on työn ydin
Kipupoliklinikan vahvuus on tiimityössä. Lääkärin rinnalla työskentelevät kokeneet sairaanhoitajat, psykologi ja sosiaaliohjaaja. Yhteistyö alkaa jo potilaan lähetevaiheessa ja jatkuu koko hoitopolun ajan.
Ensikäynnillä potilaan kohtaa aina vähintään kolmen ammattilaisen tiimi: lääkäri, sairaanhoitaja ja psykologi. Tarvittaessa sosiaaliohjaaja on mukana jo ennen ensimmäistä tapaamista.
“Me nähdään ihminen kokonaisuutena. Se on välttämätöntä tässä työssä.”
Lisäksi toimintaa tukee laajempi kiputyöryhmä, jossa eri erikoisalojen asiantuntijat kokoontuvat säännöllisesti pohtimaan potilastilanteita yhdessä. Tämä mahdollistaa sujuvan konsultaation ja jatkuvan oppimisen.
Työyhteisö, jossa hierarkiat madaltuvat
Yksi Niemen vahvimmista viesteistä liittyy työyhteisöön.
“Täällä ammatilliset kategoriat ovat häilyviä. Teemme töitä yhdessä potilaan hyväksi.”
Kipupoliklinikalla jokaisen ammattilaisen ääni kuuluu. Keskustelu on avointa, ja mielipiteet uskalletaan tuoda esiin.
Sama ilmapiiri ulottuu laajemmallekin sairaalaan.
“Tämä on sopivan kokoinen sairaala. Ihmiset tuntevat toisensa, ja konsultaatio on helppoa.”
Byrokratian vähäisyys ja matala kynnys yhteistyöhön tekevät arjesta sujuvaa. Se näkyy myös työn mielekkyydessä.
Kipupoliklinikan työ tarjoaa myös rakenteellisia etuja, joiden Antti Niemi uskoo olevan vetovoimatekijöitä. Työ on polikliinistä, eikä siihen kuulu päivystysvelvollisuutta. Päivät ovat suunniteltavissa, ja työmäärä on hallittavissa.
Mahdollisuus vaikuttaa omaan aikatauluun ja työn rytmiin tuo joustavuutta ja tukee työssä jaksamista.
Elämää luonnon ja läheisten äärellä
Työn vastapainoksi Niemi ammentaa voimaa luonnosta ja perheestä. Lastenlasten kanssa vietetty aika on korvaamatonta.
Niemelle erityisen tärkeä harrastus on metsätalous, joka tarjoaa konkreettista tekemistä ja selkeitä tuloksia moottorisahan ja raivaussahan kanssa.
“Kun katsot urakoinnin jälkeen selän taakse, näet työsi jäljen. Se on hyvää vastapainoa lääkärin työlle. Metsänhoito kuuluu myös eläkepäiviini tulevaisuudessa.”