“Yksinäisyys tappaa” on fraasi, joka on viime vuosina ollut mukana monissa keskusteluissa. Yksinäisyyden tunnistetaan liittyvän terveysongelmiin, jopa niin vahvasti, että se nähdään kansanterveydellisenä haasteena. On yksilöllistä, miten monta sosiaalista kontaktia ihminen tarvitsee. Toinen kaipaa ympärilleen paljon ihmisiä, joiden kanssa jaksaa touhuta päivittäin, toinen kaipaa paljon omaa aikaa ja vain muutaman läheisen. Kaikille meille kuitenkin on yhteistä se, että meille on tärkeää kuulua johonkin, olla jollekulle tärkeä ja tulla kuulluksi.
Osallisuus on laaja käsite, joka voidaan liittää osallisuuteen omassa elämässä, osallisuuteen yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä osallisuuteen yhteisestä hyvästä. Osallisuuden kokemuksen ytimessä on ihmisen oma osallistuminen, yksin jääneiden mukaan houkutteleminen sekä näkyväksi tuleminen. Osallisuuden tiedetään olevan keskeinen tekijä yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskuntaan kuulumisen tunteen kannalta.
Koska jokaisen kokemus kuulluksi tulemisesta ja tarve sosiaaliselle kanssakäymiselle on yksilöllinen, on tärkeä antaa jokaiselle tilaa olla oma itsensä myös osallisuuden kokemukseen liittyen. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää luoda kaikille mahdollisuuksia kokea mukaan kuulumista ja merkityksellisyyttä.
“Mörkö istui yksin jäällä. Hän ei tiennyt, että hänen yksinäisyytensä jäädytti maan ja sammutti värit.”
Tove Jansson, Muumipappa ja meri
Osallisuuden vahvistaminen on tärkeä osa kuntouttavan työtoiminnan arkea
Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on haastava, erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta. Vuonna 2025 työttömyys on jatkanut kasvuaan: maakunnassa oli joulukuun 2025 lopussa 11 344 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt merkittävästi — pitkäaikaistyöttömiä oli 4 753 henkilöä, mikä merkitsee 20,7 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti ikääntyneiden työttömyys on edelleen merkittävä haaste. Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä on korkea, ja ikäryhmässä 60–64 vuotta korostuu pitkäkestoinen työttömyys. Pohjois-Karjalan työttömyysaste kuuluu maan korkeimpiin. Tämä kehitys on ollut jatkuvaa vuoden 2024 ja 2025 aikana.
Kuntouttava työtoiminta on keino tukea pitkäaikaistyöttömiä. Kuntoutuminen ei ole vain fyysistä toipumista tai toimintakyvyn palauttamista – se on kokonaisvaltainen prosessi, jossa yksilön elämäntilanne, voimavarat ja tavoitteet otetaan huomioon. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämistyössä pohditaan juuri nyt paljon sitä, miten osallisuuden kokemusta voisi vahvistaa ja toisaalta, miten sen parissa jo tehtyä työtä voidaan tehdä näkyväksi.
Kuntouttavan työtoiminnan arkeen on kehitetty uusia keinoja osallisuuden vahvistamiseksi:
- Asiakasraatitoiminta
- Työpajojen yhteisöllisyyden vahvistaminen
- Talkootoiminnan käynnistäminen kaikille pajoille vahvistaa osallisuutta yhteisöissä
- Pajojen sisällä lisätään yhteisiä hetkiä uudella pajojen rytmityksellä
- Osallisuuden kokemuksen mittaaminen
- Kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa
Osallisuus on yksi keskeisimmistä tekijöistä onnistuneessa kuntoutumisessa. Vahvistamme osallisuutta erilaisin toimin. Kerromme lisää edellä kuvatuista ja muista osallisuuteen liittyvistä toiminnoista tulevissa blogikirjoituksissa. Kun ihminen kokee olevansa osallinen, hänen motivaationsa ja sitoutumisensa kuntoutumiseen vahvistuvat. Osallisuus tuo mukanaan toivoa, merkityksellisyyttä ja tunnetta siitä, että oma elämä on arvokasta. Tavoitteenamme on vahvistaa tätä työotetta kuntouttavassa työtoiminnassa!
Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen ‑hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken.
Lue lisää
Anne Korppinen
Kirjoittaja työskentelee Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sotessa Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen ‑hankkeessa projektisuunnittelijana.