Jokaisen ammat­ti­laisen tehtävä on varmistaa osal­li­suutta

Osal­li­suus on sisäinen kokemus pysty­vyy­destä, merki­tyk­sel­li­syy­destä, itselle tärkeiden asioiden toteu­tu­mi­sesta, arvos­ta­misen tunteesta. Yhteis­kun­tamme tilanne haastaa vakavalla tavalla yksilön osal­li­suutta. Kun esimer­kiksi työelä­mä­osal­li­suus ei ole tässä ajassa saavu­tet­ta­vissa helposti jokai­selle, tärkeäm­mäksi nousee ihmisen toimijuus arjessa. Merki­tyk­sel­li­syys lähiyh­tei­sössä ja omassa elin­pii­rissä. Nähdyksi tuleminen ja arvostava kohtaa­minen.

Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen (THL:n) yllä­pi­tämän Sotka­netin huono-osai­suuden indi­kaat­to­reiden kautta voidaan tarkas­tella eri alueiden tilan­teita Suomessa. Pohjois-Karja­lassa saamme vali­tet­ta­vasti jakaa valta­kun­nal­lisia kärki­si­joja mm. nuori­so­työt­tö­myyden, pitkä­ai­kais­työt­tö­myyden, mielen­ter­veyden pulmien ja alko­ho­li­sai­ras­ta­vuuden osalta. THL on todennut, että osal­li­suuden kokemus on suoraan yhtey­dessä ihmisen kokemaan hyvin­voin­tiin, syrjäy­ty­mi­seen ja huono-osai­suu­teen. Osal­li­suuden koke­muksen vahvis­tuessa ihminen voi alkaa tehdä hyvin­voin­tiaan tukevia valintoja.

Koska osal­li­suuden kokemus syntyy ihmisessä itsessään, on osal­li­suutta vahvis­tavia raken­teita luotava siten, että ne kannus­tavat ja mahdol­lis­tavat jokaisen osal­lis­tu­misen omalla tavallaan. Osal­li­suuden edis­tä­minen on keskei­sesti osa orga­ni­saa­tioiden stra­te­gia­työtä ja osal­li­suutta varmis­tavia mene­telmiä ohjataan otet­ta­vaksi käyttöön monella tasolla myös arki­työssä. Osal­li­suuden vahvis­ta­misen teema kirjoi­te­taan myös sisälle lähes jokaisen hankkeen hanke­suun­ni­tel­maan. Kaiken keskiössä on vasta­vuo­roinen, tasa­ver­tainen kohtaa­minen, vaikut­ta­misen mahdol­li­suudet ja ihmisen toimijuus.

Asia­kas­raa­ti­toi­minta osal­li­suutta vahvis­ta­vana raken­teena

Siun soten Kuntout­tavan työtoi­minnan maakun­nal­linen kehit­tä­minen – hank­keessa osal­li­suuden näkö­kul­mien huomioi­minen on keskeinen osa hanke­työtä. Hankkeen ensim­mäi­senä toimin­ta­vuo­tena 2024 syksyllä käyn­nis­tet­tiin maakunnan kuntout­tavan työtoi­minnan pajoilla asia­kas­raa­ti­toi­minta osana hankkeen osal­li­suuden vahvis­ta­misen koko­nai­suutta. Asia­kas­raa­tien toiminta on poikennut perin­tei­sistä asia­kas­raa­deista siten, että varsi­naisia nimettyjä raati­jä­seniä ei ole ollut, vaan asia­kas­raa­tiin on saanut vapaa­eh­toi­sesti osal­listua omien voima­va­ro­jensa mukaan aina ne paja­kä­vijät, jotka raatien kokoon­tu­mi­sai­kaan ovat olleet pajalla paikalla. Asia­kas­raa­teja on järjes­tetty maakunnan pajoilla sään­nöl­lisin väliajoin, ja niihin on osal­lis­tunut joka kerta aina yli 70 paja­kä­vijää ympäri maakuntaa. Toiminnan tavoit­teena on ollut luoda ympäristö osal­li­suutta vahvis­ta­valle, yhtei­söl­li­selle toimin­nalle ja ihmisen näkyväksi tule­mi­selle toiminnan arjessa.

Asia­kas­raa­deissa tarkas­tel­ta­vana oleva teema on viety yhtä aikaa kaikille maakunnan kuntout­tavan työtoi­minnan pajoille. Osal­lis­tujat ovat voineet ottaa teemaan kantaa ja vaikuttaa suoraan käsit­te­lyssä olevaan aiheeseen. Raadeissa osal­lis­tujat keskus­te­livat palvelun merki­tyk­sel­li­syy­destä, äänes­tivät palve­lu­lu­pauk­sesta, kertoivat mieli­pi­teitä, suun­nit­te­livat uutta palvelun sisältöä, kommen­toivat ja päättivät. Keskeistä raati­toi­min­nassa on ollut osal­lis­tu­misen mahdol­lis­ta­minen ja koke­mus­tiedon kerää­minen palvelun kehit­tä­misen tueksi mahdol­li­simman monelta paja­kä­vi­jältä. Osal­lis­tavia mene­telmiä on valittu moni­puo­li­sesti ja siten on pyritty varmis­ta­maan mahdol­li­simman monelle sovel­tuvia tapoja kertoa omista ajatuk­sis­taan.

Syksyllä 2025 raadeissa käsi­tel­tiin työt­tö­mien terveys­tar­kas­tuksen sähköistä esitie­to­lo­ma­ketta. Asia­kas­raa­ti­laiset tutkivat lomaketta, kommen­toivat ja tekivät suoria ehdo­tuksia sen paran­ta­mi­seksi. Raatien esille tuomat muuto­seh­do­tukset kuun­nel­tiin ja sähköistä esilo­ma­ketta muokat­tiin toimi­vam­maksi ehdo­tusten pohjalta. Näin palvelun käyttäjät vaikut­tivat suoraan itseään koskevan palvelun käynnissä olevaan kehit­tä­mis­työhön.

Helmi­kuussa 2026 asia­kas­raadit käsit­te­livät aihetta ”Miten meistä puhutaan”. Raadeissa kerättiin koke­mus­tietoa hyödyn­net­tä­väksi ”Kuka saa äänen, kuka leiman”- tilai­suu­teen, joka järjes­tet­tiin verkos­to­yh­teis­työssä Syrjinnän ja Rasismin vastai­sella viikolla 16.3.2026. Näissä asia­kas­raa­deissa kerätty mate­ri­aali on pysäyt­tävää luettavaa työt­tö­mien henki­löiden koke­muk­sista työt­tö­myyden ympärillä käytä­västä julki­sesta keskus­te­lusta. Raatien osal­lis­tujat kertoivat koetusta nöyryy­tyk­sestä, hiljai­sesta häpeän tunteesta, vihasta, turhau­tu­mi­sesta, epätoi­vosta, sietä­mi­sestä, yleis­tä­mi­sestä, leimaa­mi­sesta ja lannis­tu­mi­sesta. Näissä raadeissa oltiin pysäyt­tävän ja kipeän osal­li­suuden koke­muksen äärellä.

Tällaisten asioiden edessä ammat­ti­lai­sena koen nöyryyttä ja kohtaan myös oman riit­tä­mät­tö­myy­teni.

Siinä missä asia­kas­raa­ti­toi­minta voi olla palvelun kehit­tä­mis­työtä, se voi olla myös väylä tuoda suoraan näkyväksi ihmisen koke­mukset, myös ne hankalat ja vaikeat. Tällaisten asioiden edessä ammat­ti­lai­sena koen nöyryyttä ja kohtaan myös oman riit­tä­mät­tö­myy­teni. Koke­mukset on kuitenkin uskal­let­tava kuulla, jotta esimer­kiksi kehit­tä­mis­työtä osataan suunnata oikeisiin asioihin.

”Miten meistä puhutaan”-asiakasraadeissa kerätty koke­mus­tieto esitet­tiin tilai­suu­dessa kuuli­joille, joita olivat päättäjät, työttömät henkilöt itse, kansan­edus­tajat, työs­sä­käyvät, vapaa­eh­toiset, työnan­tajat, kolmannen sektorin ja työl­li­syyden hoidon verkoston edustajat. Osal­li­suuden edis­tä­misen tulee tapahtua yksi­lö­ta­solla, yhtei­söissä mutta myös yhteis­kun­nal­lisen vaikut­ta­misen tasolla. Asia­kas­raa­ti­toi­min­nassa voidaan parhaim­mil­laan toimia ja vaikuttaa aidosti niistä jokai­sella. Ammat­ti­lai­sena tärkeänä tehtä­vä­näni on pohtia, kuinka omassa työssäni varmistan tämän osal­li­suuden toteu­tu­misen.