Suoma­lais­tut­kimus osoittaa: tehos­tettu sepel­val­ti­mo­taudin riski­te­ki­jöiden hoito voi alentaa hoito­kus­tan­nuksia merkit­tä­västi

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten, Novartis Finland Oy:n ja ESiOR Oy:n yhteis­tie­dote

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten, Novar­tiksen ja ESiORin tekemän tutki­muksen mukaan poti­laiden hoito­kus­tan­nukset voisivat pienentyä merkit­tä­västi, jos sepel­val­ti­mo­taudin riski­te­ki­jöitä hoidet­tai­siin nykyistä tehok­kaammin. Viidessä vuodessa hyvin­voin­tia­lueilla sepel­val­ti­mo­taudin hoito­kus­tan­nuksia voitai­siin leikata jopa kymme­nillä miljoo­nilla euroilla ja vähentää samalla valti­mo­tau­ti­ta­pah­tumia uusimista.

Tutkimuksessa1 tarkas­tel­tiin, miten nykyistä paremmin toteu­tettu ennal­taeh­käi­sevä hoito voisi laskea sepel­val­ti­mo­po­ti­laiden hoidon kustan­nuksia. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa, ja siinä oli mukana 3 303 potilasta.

“Tarvit­semme tutkittua tietoa sydän- ja veri­suo­ni­tau­tien hoidosta ja kustan­nuk­sista, sillä sydän­re­kis­teri osoittaa, että emme pääse sydän- ja veri­suo­ni­tau­tien hoito­ta­voit­tei­siin. Tuore sydän­stra­tegia on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Tutki­muk­ses­samme sydän­stra­te­giaa lähinnä on skenaario, jossa sydän­ta­pah­tumat vähenevät 4,4 prosen­tilla ja kustan­nukset 10 miljoo­nalla eurolla Siun soten alueella viiden vuoden aikana. Hoito­suo­si­tusten mukaan hoidet­tuna luvut ovat vieläkin suuremmat: uusin­ta­tau­ti­ta­pah­tumat vähenevät 12 prosent­tiyk­si­köllä ja sääs­tö­po­ten­ti­aali olisi 25 miljoonaa euroa”, Tuomas Rissanen, Siun soten kardio­lo­gian ylilää­käri sanoo. On kuitenkin epärea­lis­tista, että kaikki potilaat pääsi­sivät hoito­ta­voit­tei­siin. Lisäksi tehok­kaampi sekun­daa­ripre­ventio vaatii inves­toin­teja.

Panostus ennal­taeh­käi­syyn mahdol­lista nosta­matta koko­nais­ku­luja

Tutki­muk­sessa tarkas­tel­tiin kustan­nuksia erilaisten mallin­net­tujen skenaa­rioiden kautta. Jos Siun sotessa kaikki potilaat saavut­tai­sivat nykyisten hoito­suo­si­tusten mukaiset tavoit­teet, voitai­siin uusiu­tuvia sydän- ja veri­suo­ni­ta­pah­tumia vähentää reilulla 12 prosent­tiyk­si­köllä nykyi­sestä. Käytän­nössä tämä merkit­sisi sitä, että poti­laiden koles­te­roli- ja veren­pai­nearvot sekä veren­so­keri saadaan hoidettua Käypä hoito ‑suosi­tusten mukai­siksi ja potilaat lopet­tavat tupa­koinnin.

Samalla voitai­siin vähentää tutkitun poti­las­joukon sosiaali- ja tervey­den­huol­lolle aiheu­tuvaa talou­del­lista taakkaa, sillä kumu­la­tii­vi­sissa viiden vuoden kustan­nuk­sissa voitai­siin ideaa­li­ti­lan­teessa saavuttaa jopa noin 27 prosentin lasku. Näin koko­nais­kus­tan­nuksia voitai­siin leikata tämän poti­las­joukon osalta Pohjois-Karjalan nykyisin käyt­tä­mästä 94,3 miljoo­nasta eurosta jopa 25,3 miljoonaa euroa. Todel­linen kustan­nus­säästö riippuu sitten siitä, kuinka paljon preven­tioon on käytetty voima­va­roja ja kuinka suuri osa poti­laista lopulta pääsee tavoit­tei­siin.

Tutkimus osoittaa myös, että riski­te­ki­jöiden hoidon tehos­ta­mi­sesta sääs­ty­villä rahoilla voitai­siin rahoittaa ennal­taeh­käi­syyn tarvit­tavat toimet kasvat­ta­matta koko­nais­bud­jettia. Haasteena kuitenkin on, että tehok­kaampi preventio vaatii alkuin­ves­toin­teja ja säästöä alkaa kertyä vasta seuraa­vina vuosina. Samalla vähen­net­täi­siin sydän- ja veri­suo­ni­tau­ti­kuol­lei­suutta, paran­net­tai­siin sydän­po­ti­laiden elämän­laatua ja terveyttä sekä vähen­net­täi­siin hoidol­taan kalliiden sydän­ta­pah­tu­mien, kuten sydän­koh­tauksen, uusimista.

Siun soten alueella on 161 500 asukasta eli vajaa 3 prosenttia Suomen väestöstä. Koko maahan sovel­let­tuna saavu­tet­tavat säästöt olisivat siten aivan eri koko­luokkaa. Hoito­ta­voit­tei­siin pääse­minen on pitkälti samalla tasolla Suomessa ja Euroo­passa, joten tutki­musten tulosten voidaan katsoa pitävän paikkansa myös Pohjois-Karjalan ulko­puo­lella.

”On selvää, että Suomessa riski­te­ki­jöiden hoitoa eli sekun­daa­ripre­ven­tiota olisi kehi­tet­tävä. Nyt julkaistu tutkimus on yksi osoitus siitä, että sekun­daa­ripre­ven­tioon inves­tointi maksaa itsensä pitkällä aika­vä­lillä takaisin ja parantaa myös poti­laiden terveyttä. Pystymme mallin­ta­maan tätä eri alueilla ja siten tuot­ta­maan tietoa siitä, miten hoita­minen tai hoita­matta jättä­minen näkyy hyvin­voin­tia­lueen kustan­nuk­sissa. Uskomme tämän olevan merkit­tävä apu päätök­sen­teon tueksi”, tieteel­linen asian­tun­tija Annukka Kivelä Novar­tik­selta sanoo.

Sydän- ja veri­suo­ni­taudit rasit­tavat koko yhteis­kuntaa

Sydän- ja veri­suo­ni­sai­raudet aiheut­tavat merkit­täviä talou­del­lisia kustan­nuksia. Suomessa niiden arvioi­daan maksavan yhteis­kun­nalle lähes 3,6 miljardia euroa vuodessa – 636 euroa kansa­laista kohden. 2

Vaikka sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien riski­te­kijät ovat kehit­ty­neet suotui­sasti, yli 20 000 henkilöä saa vuosit­tain sairaa­la­hoitoa vaativan tai kuolemaan johtavan sepelvaltimotautikohtauksen3. Ensim­mäi­sestä kohtauk­sesta selvin­neistä poti­laista noin jopa viidennes saa uuden kohtauksen vuoden sisällä ensimmäisestä4.

Tutkimus tarkas­teli skenaa­rioita

Tutki­muk­sessa oli mukana Siun sotesta yli 3 300 potilasta, jotka olivat 45–85-vuotiaita ja jotka olivat joutuneet sairaa­la­hoi­toon sydän­koh­tauksen takia tai olleet pallo­laa­jen­nuk­sessa tai ohitus­leik­kauk­sessa vuosina 2017–2021. Nyt julkaistu tutkimus pohjautuu aiemmin julkais­tuun tutkimukseen5, jossa selvi­tet­tiin sydän­ta­pah­tuman uusin­ta­riskin yhteyttä sosiaali- ja tervey­den­huollon kustan­nuk­siin viiden vuoden aikana.

Tutki­muk­sessa tarkas­tel­tiin useita vaih­toeh­toisia skenaa­rioita, joissa näiden poti­laiden oletet­tiin saavut­tavan hoito­ta­voit­teensa LDL-koles­te­rolin, systo­lisen veren­pai­neen, pitkä­ai­kais­so­kerin (HbA1c) ja tupa­koinnin lopet­ta­misen osalta nykyistä paremmin.

Toteu­tet­tujen skenaa­rio­ana­lyy­sien tulosten perus­teella sepel­val­ti­mo­taudin uusiu­tu­mista voitai­siin vähentää merkit­tä­västi riskiä pienen­tä­villä toimen­pi­teillä.

Skenaa­rio­ar­vioin­neissa ei ole otettu huomioon preven­tio­toi­men­pi­teiden aiheut­tamia mahdol­lisia lisä­kus­tan­nuksia, joita voi syntyä esimer­kiksi henki­lös­tö­re­surs­sien lisäyk­sestä, digi­taa­listen tuki­pal­ve­luiden käyt­töö­no­tosta ja uusista lääke­hoi­doista.

Lähteet:

1 Oksanen M, Kivelä A, Taipale K, ym. Sekun­daa­ripre­ven­tion tehos­ta­misen hoidol­linen ja talou­del­linen hyöty­po­ten­ti­aali sepel­val­ti­mo­tau­ti­koh­tauksen sairas­ta­neilla. [Suom Lääkäril 2026;81:e45849]

2 Luengo-Fernandez R, Walli-Attaei M, Gray A, ym. Economic burden of cardio­vascular diseases in the European Union: a popu­la­tion-based cost study. Eur Heart J 2023;44: 4752–67. https://​doi​.org/​1​0​.​1​0​9​3​/​e​u​r​h​e​a​r​t​j​/​e​had583

3 Sydän­re­kis­teri. Sydän­re­kis­teri – Koko Suomi (Sitee­rattu 22.11.2024). https://​repo​.thl​.fi/​s​i​t​e​s​/​l​a​a​t​u​r​e​k​i​s​t​e​r​i​t​/​s​y​d​a​n​r​e​k​i​s​t​e​r​i​/​s​y​d​a​n​r​e​k​i​s​t​e​r​i​_​k​o​k​o​s​u​o​m​i.html

4 Jernberg T, Hasvold P, Henriksson M, Hjelm H, Thuresson M, Janzon M, Cardio-vascular risk in post-myocar­dial infarc­tion patients: nationwide real world data demon­strate the impor­tance of a long-term pers­pec­tive. Eur Heart J 2015;36: 1163–70. https://​doi​.org/​1​0​.​1​0​9​3​/​e​u​r​h​e​a​r​t​j​/​ehu505

5 Oksanen M, Parviainen H, Asseburg C et al, Risk-stra­ti­fied analysis of long-term clinical outcomes and cumu­la­tive costs in Finnish patients with recent acute coronary syndrome or coronary revascu­la­riza­tion: a 5‑year real-world study using elect­ronic health records https://​doi​.org/​1​0​.​1​0​9​3​/​e​h​j​o​p​e​n​/​o​eae049

Siun sote lyhyesti
Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote huolehtii julki­sista sosiaali- ja tervey­den­huollon, pelas­tus­toimen ja ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon palve­luista noin 161 500 pohjois­kar­ja­lai­selle. Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue toimii Joensuun, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen, Outo­kummun, Kontio­lahden, Ilomantsin, Juuan, Liperin, Polvi­järven, Rääkkylän, Tohma­järven ja Heinä­veden alueella. Toimin­tamme tarkoitus on tukea, turvata ja tuottaa hyvin­vointia, jotta Pohjois-Karja­lassa olisi hyvä elää.

Pohjatyö hyvin­voin­tia­lu­eelle on tehty vuodesta 2017 alkaen toimi­neessa Siun sote ‑kuntayh­ty­mässä. Palve­lujen järjes­tä­mis­vastuu ja noin 8000 hengen henki­löstö siir­tyivät 1.1.2023 alkaen Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eelle.

Novartis lyhyesti
Novartis on inno­va­tii­visia lääke­val­mis­teita kehittävä tervey­salan yritys. Olemme yksi maailman johta­vista lääkey­ri­tyk­sistä, ja luomme inno­va­tii­visen tutki­muksen ja digi­taa­listen tekno­lo­gioiden avulla uuden­laisia hoitoja vastaa­maan merkit­tä­viin lääke­tie­teel­li­siin tarpei­siin. Inves­toin­timme tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen kuuluvat maailman suurim­piin. Novar­tiksen tuotteita käyttää maail­man­laa­jui­sesti yli 250 miljoonaa ihmistä. Suomessa yhtiötä edustaa Novartis Finland Oy. Lisä­tie­toja osoit­teesta www​.novartis​.fi

ESiOR lyhyesti
ESiOR Oy on terveys­ta­louden konsul­tointi- ja analy­tiik­kay­ritys, joka tarjoaa palve­luita hoitojen ja palve­luiden arvon osoit­ta­mi­seen, tehok­kuuden kehit­tä­mi­seen ja kustan­nus­vai­kut­ta­vuuden edis­tä­mi­seen. Yrityksen SPESiOR®-analytiikkaympäristö tarjoaa pilvi­pal­ve­lu­rat­kaisun terveys­tie­tojen tieto­tur­val­li­seen käsit­te­lyyn.