Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella käynnistyi hyvinvointialuestrategian päivittäminen 22.1.2026 pidetyssä seminaarissa. Ihan alusta tämä työ ei kuitenkaan alkanut, sillä jo syksyn perehdytysseminaarissa aluevaltuutetuilta kyseltiin ensimmäisiä tuntoja siitä, mihin uudessa strategiassa pitäisi keskittyä. Silloin aluevaltuutetut korostivat oikea-aikaisten palvelujen saatavuutta, pito- ja vetovoimaista Pohjois-Karjalaa sekä kustannusvaikuttavia sosiaali‑, terveys- ja pelastuspalveluja.
Erityisesti huomiota toivottiin kiinnitettävän vanhuspalvelujen saatavuuteen, kokonaisvaltaisen hoidon järjestämiseen ja häiriökysynnän vähentämiseen. Häiriökysynnällä tarkoitetaan sitä, ettei asiakas saa tarpeisiinsa nähden oikeaa ja riittävää palvelua ja siksi hän joutuu hakemaan sitä uudestaan ja uudestaan. Häiriökysyntä-käsitteen sijasta voidaan käyttää ongelmaa paremmin kuvaavaa ilmaisua kohtaamattoman tarpeen ilmiö. Kohtaamaton tarve heikentää hoidon laatua ja aiheuttaa pidemmällä aikavälillä myös turhia kustannuksia. Kun ihminen ei saa oikeaa apua oikeaan aikaan, tilanne pitkittyy ja mutkistuu.
Tammikuussa pidetyssä seminaarissa jatkettiin aluevaltuutettujen mielipiteiden kyselyä digitaalisen Voxit-keskustelualustan avulla. Helmi-maaliskuun aikana strategian sisällöstä kysytään näkemyksiä laaja-alaisesti myös henkilöstöltä ja kansalaisilta sekä digitaalisesti että kasvokkain kohtaamalla.
Voxit-kyselyn lisäksi jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa järjestetään keskustelutilaisuus, johon kaikki ovat tervetulleita kertomaan ajatuksiaan siitä, mitä strategiassa tulisi korostaa. Keskustelutilaisuuksien lisäksi kaikissa sote-keskuksissa, asemilla ja sote-palvelujen palvelupisteissä on paperinen kysely, jolla voi antaa palautetta strategiaan. Tietojen keruu jatkuu maaliskuun loppuun.
Siun soten henkilöstölle järjestetään Voxit-kyselyn lisäksi pyöreän pöydän keskustelutilaisuus.
Seuraavan kerran aluevaltuusto keskustelee strategiasta 25.2.2026 pidettävässä iltakoulussa ja huhtikuussa kokoonnumme yhteiseen seminaariin. Strategia on tarkoitus hyväksyä 8.10.2026 pidettävässä valtuuston kokouksessa.
Olennaista on, että strategia valmistuu hyvissä ajoin ennen talousarvion hyväksymistä, sillä strategia ohjaa kaikkea toimintaa ja merkittävissä määrin nimenomaan määrärahojen kohdentamista. Toivon, että tulevissa talousarvioissa kohdennuksia tehdään erityisesti ikäihmisten asumispalveluihin, kotihoitoon sekä lapsiperheiden varhaiseen tukeen.
Hyvinvointialuestrategian avulla rakennamme tiekartta tulevaisuuteen. Tiekarttaan kirjataan suunta, tavoitteet ja valinnat, jotka ohjaavat resurssien kohdentamista, varmistavat kilpailukyvyn, sitouttavat henkilöstöä ja mahdollistavat sopeutumisen muuttuvaan toimintaympäristöön. Ilman yhdessä laadittua strategiaa toiminta ja kehittäminen on helposti irrallista ja riskinä on tieltä eksyminen, kilpailuedun menettäminen ja resurssien tuhlaaminen. Kun resursseja on niukasti, on osattava tehdä valintoja. Tekemällä oikeita valintoja, pystymme turvaamaan kohtuulliset palvelut tulevaisuudessakin kaikille pohjoiskarjalaisille.
Strategiassa katsotaan aina eteenpäin, eikä haikailla menneitä. Itse ajattelen, että tärkeää on panostaa ennaltaehkäiseviin ja terveyttä ja hyvinvointia edistäviin palveluihin yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Tämänkaltaiset hyvinvointi-investoinnit säästävät tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia pitkällä tähtäimellä. Toisin päin sanottuna ennaltaehkäisyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen laiminlyönti lisäävät varmuudella tulevaisuuden palvelutarvetta ja sitä kautta myös kustannuksia.
Toivon avointa ja rohkeasti tulevaisuuteen katsovaa strategiatyöskentelyä. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tulevat strategiset valinnat tehdään viranhaltijoiden, henkilöstön, alueen asukkaiden, sidosryhmien ja poliittisten päättäjien yhteistyönä.
Kaikki ovat tervetulleita kertomaan ajatuksiaan siitä, mitä strategiassa tulisi korostaa.
Hyvinvointialuestrategian avulla rakennamme tiekartta tulevaisuuteen.
Strategiassa katsotaan aina eteenpäin, eikä haikailla menneitä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Sh, TtT Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston pj
Kirjoittajalle sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset sekä työyhteisöjen kehittäminen ovat olleet aina lähellä sydäntä. Blogikirjoitusten aiheet ponnistavat kirjoittajan omasta sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja tutkimustaustasta sekä eduskuntatyössä karttuneesta näkemyksestä alan toimintaympäristöstä. Tutkittua tietoa, alan yhteiskunnallisia trendejä – Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle peilaten.