Ensi­hoi­dossa rauhal­linen vuosi – häly­tykset maltil­li­sella tasolla 2025

Vuoden 2025 aikana Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote vahvisti varau­tu­mis­taan häiriö- ja poik­keus­ti­lan­tei­siin. Ensi­hoi­to­pal­velun kehit­tä­mistä myös jatket­tiin esimer­kiksi etäar­vioinnin avulla, turvaten pohjois­kar­ja­la­laisten kiireel­listä hoitoa.

Ensi­hoi­dolla oli vuonna 2025 yhteensä 33 928 yksik­kö­hä­ly­tystä, joista pelas­tus­toimen ensi­vas­te­teh­täviä oli 359 kappa­letta. Yksik­kö­hä­ly­tykset sisäl­tävät kaikki hätä­kes­kuksen kautta tulevat ensi­hoi­to­teh­tävät sekä ensi­hoi­to­pal­velun tuki­teh­tävät. Ensi­hoi­to­pal­velun yksik­kö­hä­ly­tykset vähenivät lähes kuusi prosenttia aiempaan vuoteen verrat­tuna. Ensi­hoi­to­pal­velun palve­lu­ta­so­päätös toteutui kiireel­listen A- ja B‑tehtävien osalta kaikissa riskia­lue­luo­kissa. C‑tehtävien osalta palve­lu­ta­so­päätös ei täysin toteu­tunut, mutta tavoi­tea­joissa oli paran­nusta edel­tä­vään vuoteen verrat­tuna. Kiireet­tö­mien D‑tehtävien osalta palve­lu­ta­so­päätös toteutui hyvin.

Ensi­hoi­to­pal­velu on viime vuosina integroi­tunut entistä enemmän osaksi sosiaali- ja tervey­den­huollon erilaisia palve­lu­ket­juja. Tuki­teh­täviä on räätä­löity alueiden tarpeiden mukai­sesti huomioiden ensi­hoi­to­pal­velun riittävän valmiuden sekä kiireel­listen tehtävien hoita­misen. Erilaiset kehit­tä­mis­toi­men­pi­teet sekä yksik­kö­hä­ly­tyk­sien vähen­ty­minen on mahdol­lis­tanut meille entistä moni­puo­li­semman yhteis­työn tuki­teh­tä­vien osalta. Olemme saaneet myös yksi­köiden käyt­tö­as­teita maltil­li­sem­maksi, mikä on erittäin tärkeää ensi­hoi­ta­jien poik­keus­luvan alaisen työai­ka­muodon vuoksi, toteaa ensi­hoidon palve­lu­pääl­likkö, ylihoi­taja Päivi Heikkinen.

Myös panos­tuksia varau­tu­mi­seen tehtiin vuoden 2025 aikana
Vuonna 2025 valmistui hyvin­voin­tia­lueen valmius­suun­ni­telman opera­tii­vinen osa kansal­lisen ja alueel­lisen riskiar­vion pohjalta. Valmius­suun­ni­telma ohjaa hyvin­voin­tia­lueen mate­ri­aa­lista varau­tu­mista, jatku­vuuden hallintaa sekä yhteisten resurs­sien käyttöä häiriö- ja poik­keus­ti­lan­teissa.

Pohjois-Karjalan pelas­tus­laitos vastaa valmius­suun­nit­telun käytännön toteu­tuk­sesta ja valmius­suun­ni­tel­mien yhteen­so­vit­ta­mi­sesta hyvin­voin­tia­lu­eella. Hyvin­voin­tialue vahvisti varau­tu­mista myös harjoi­tus­toi­minnan sekä varau­tu­misen raken­teiden uudis­ta­misen kautta. Varau­tu­misen keskeisiä toimi­joita hyvin­voin­tia­lu­eella koulu­tet­tiin yhteis­työssä muiden turval­li­suus­vi­ran­omaisten kanssa.

Hyvin­voin­tia­lueen etupai­not­teista varau­tu­mista tukee myös hyvin­voin­tia­lueen tilan­ne­keskus, joka tuottaa viikoit­taista tilan­ne­kuvaa johta­misen tueksi ja toimii yhteis­työ­ra­ja­pin­tana viran­omaisten ja sidos­ryh­mien suuntaan.